 |
| Ahven tulee olemaan avainasemassa, kun seurataan pysyviä ja kertyviä aineita ympäristössämme. Kuva: Jaakko Mannio. |
Vesien ja merenhoitoa koskevat laki- ja asetusmuutokset edellyttävät, että vesiympäristölle vaarallisten ja haitallisten aineiden seuranta uudistetaan. Tämä muuttaa useimpien EU-maiden pinta- ja rannikkovesien kemiallisen tilan luokittelua. Suomessa arvioidaan pintavesien kemiallisen tilan jäävän alle hyvän tason noin puolessa vesialueista.
Ohjeistusta ja yhteistyötä tulossa
SYKE valmistelee ohjeistusta vaarallisten ja haitallisten aineiden seurannasta ja kokonaisvaltaisemmasta huomioimisesta pinta-, pohja- ja rannikkovesien hoidossa. Seurannan järjestelyt vaativat lähivuosina tiivistä yhteistyötä SYKEn, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten (ELY) sekä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen (RKTL) välillä.
Viranomaisseurantojen ja velvoitetarkkailujen tiedot oltava käytettävissä 2013
Jatkossa vesien kemiallisen tilan luokittelu tehdään viranomaisseurannoissa ja velvoitetarkkailuissa kootun tiedon pohjalta aiemmin käytettyjen asiantuntija-arviointien sijasta. Seurantatulokset on oltava käytettävissä vesien luokittelua varten viimeistään vuoden 2013 lopussa. Lisäksi tulee laatia aineiden päästöjen inventaario vähintään vesienhoitoalueiden tasolla.
Ympäristönlaatunormit on annettu 41 aineelle tai aineryhmälle
Vesistön tilan arvioinnissa käytettävät ympäristönlaatunormit on annettu 41 aineelle tai aineryhmälle. Haitallisten aineiden suuresta lukumäärästä johtuen seuranta perustuu riskiperustaiseen priorisointiin, kartoitusten käyttöön sekä ainekohtaisiin menetelmiin.
Kalan elohopeapitoisuus merkittävin laatunormi
Kalan elohopeapitoisuus on merkittävin eliöstön ympäristönlaatunormi. Ahvenelle asetettu laatunormi on tiukka, vaikka siinä on otettu huomioon myös arvioitu luontainen elohopeapitoisuus.
Pysyvien ja kertyvien aineiden pitkäaikaiset muutokset
Pysyvien ja kertyvien aineiden osalta on lisäksi tarkasteltava pitkäaikaisia muutoksia. Vaarallisten prioriteettiaineiden seurannan tarve eliöstössä ja sedimenteissä voi osoittautua arvioitua vähemmäksi kartoittamisen jälkeen. Toisaalta komissiolla on tarkoitus esittää uusia, pysyviä ja kertyviä aineita eliönormeineen prioriteettilistalle mahdollisesti vielä vuonna 2011.
Lisätietoja:
Erikoistutkija Jaakko Mannio, Suomen ympäristökeskus SYKE, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Paluu etusivulle
