Vuonna 1997 solmittu YK:n rajavesistösopimus eli ns. New Yorkin sopimus astui lopulta voimaan elokuussa, kun Vietnam 35. maana vahvisti sopimuksen. Uusi sopimus täydentää vanhaa, Euroopan talouskomission puitteissa vuonna 1992 syntynyttä ns. Helsingin sopimusta. Uuden sopimuksen myötä maailmassa on nyt kaksi globaalia rajavesistösopimusta. Kansainvälisessä politiikassa rajavesistökysymykset korostuvat yhä useammin.
Sopimukset ovat tärkeitä. Lähes kaikki maailman suurimmat vesistöalueet ovat rajavesistöjä, ja niihin liittyy monia ongelmia. Rajavesisopimukset luovat raamit, joiden avulla osapuolten on mahdollista järjestää rajavesien yhteinen hoito ja suojelu.
Helsingin sopimus voimassa vuodesta 1992 alkaenVuonna 1992 voimaan tullut YK:n Euroopan talouskomission (UNECE) valmistelema ns. Helsinki Convention -sopimus laajeni globaaliksi vuonna 2013. Muutos mahdollistaa myös UNECEn alueen ulkopuolisten maiden liittymisen sopimukseen. Tällä hetkellä sopimukseen on liittynyt 40 maata.
Sopimuksilla yhteiset tavoitteet ja periaatteet
Molemmat sopimukset perustuvat samoihin periaatteisiin: rajavesistöjä käytetään oikeudenmukaisesti ja järkevästi ja käytön tulee olla sellaista, ettei sillä aiheuteta merkittävää harmia toisille osapuolille. Molemmat sopimukset tähtäävät siihen, että rajavesistöjä käyttävät maat tekevät keskinäisiä sopimuksia rajavesien käytöstä ja hoidosta. Sopimuksia voidaan pitää toisiaan täydentävinä, ei missään nimessä kilpailevina sopimuksina.
Uuden sopimuksen toimeenpanomekanismeista vielä neuvotellaan Merkittävin ero sopimusten välillä on se, että Helsingin sopimukseen sisältyy artiklat toimeenpanomekanismista, kuten osapuolikokouksesta ja pysyvästä sihteeristöstä. New Yorkin sopimuksessa toimenpanosta ei ole säädetty.
Helsingin sopimuksen toimeenpano onkin ollut tehokasta: osapuoliskokousten hyväksymät kolmivuotiset työohjelmat, pysyvät työryhmät ja lukuisat Task Force -ryhmät ovat parantaneet rajavesien yhteistä hoitoa monilla alueilla. New Yorkin sopimuksen tultua voimaan on eri yhteyksissä keskusteltu miten näiden sopimusten yhteinen toimeenpano olisi parasta järjestää. Viimeksi aihe oli esillä useassa tilaisuudessa Tukholman Vesiviikoilla elokuussa.
Suomella sopimukset kaikkien naapureiden kanssaSuomella on keskinäiset rajavesisopimukset kaikkien naapureidensa kanssa (Venäjä, Ruotsi ja Norja). Nämä kahdenväliset sopimukset ovat linjassa kansainvälisten sopimusten kanssa. Niillä on lisäksi pitkä historia: Suomen ja Venäjän välinen sopimus täytti 50 vuotta tänä vuonna.
Teksti ja lisätietojaVesikeskuksen johtaja Seppo Rekolainen, Suomen ympäristökeskus, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Paluu etusivulle