Kuva: Liisa Hämäläinen

Onnistuneen vesienhoidon hyödyt rantakiinteistöjen virkistyskäytölle olisivat valtakunnallisesti 250-350 miljoonaa euroa vuosittain, kerrotaan SYKEssä tehdyssä tutkimuksessa. Suurimmat hyödyt syntyisivät Etelä- ja Länsi-Suomessa. Hyötyjä arvioitiin rantakiinteistöjen virkistyskäytön muutosten sekä rantatonttien kauppahintojen avulla.

Suurimmat hyödyt syntyisivät Etelä- ja Länsi-Suomessa, missä vuosittaiset hyödyt olisivat 100-200 miljoonan euron luokkaa. Hyödyn suuruuteen vaikuttavat rantakiinteistöjen lukumäärä sekä huonossa tilassa olevien vesistöjen lukumäärä ja tila alueella. Etelä- ja Länsi-Suomeen on keskittynyt paljon asutusta, minkä lisäksi alueen vesistöt ovat huonossa tilassa. Lisäksi Suomenlahden ja Saaristomeren rannikkoalueen pituus lisää näiden alueiden hyötyjä.

Hyödyt olisivat Etelä- ja Länsi-Suomessa noin kymmenkertaiset suhteessa Itä-Suomen ja Oulun läänin alueisiin, missä hyödyt olisivat luokkaa 6-15 miljoonaa euroa vuosittain. Itä-Suomessa ja Oulun läänin alueella suuri osa vesistöistä on jo hyvässä tai erinomaisessa tilassa. Myös Lapissa suuri osa vesistöistä on hyvässä tilassa, minkä lisäksi ranta-asutusta on Pohjois-Suomessa vähemmän, jolloin hyödyt jäävät 1-2,5 miljoonaan euroon.

Vesienhoidon kustannusten arvioidaan olevan 1,4 miljardia euroa vuodessa vuosina 2016-2022, eli noin 4-6 kertaa nyt arvioituja käyttöhyötyjä suuremmat.

Virkistyshyötyarviot sidottu rantakiinteistön arvoon

SYKEssä arvioitiin virkistyskäytöstä koituvia rahallisia hyötyjä kahdella menetelmällä. Ensimmäisessä menetelmässä hyödynnettiin arvottamistutkimusta, jossa selvitettiin vedenlaadun vaikutusta rakentamattomien rantatonttien kauppahintoihin Suomessa (Artell). Toinen menetelmä kuvaa vedenlaadun vaikutusta rantakiinteistöjen virkistyskäytölle (VIRVA).

Vesienhoidon hyötyjä arvioitiin erityisesti rantakiinteistöjen virkistyskäytön mahdollisten muutosten kautta. Arvioinnissa oletetaan, että suurin hyötyjäjoukko asuu vesistöjen rannoilla ja että virkistyskäyttöä ovat uinti, kalastus, veneily, vesimaiseman ihailu, rannalla oleilu sekä pesu- ja saunaveden otto.

Arvioinnissa käytetyt menetelmät kuvaavat ainoastaan vedenlaadun paranemisesta rantakiinteistöjen käyttäjille syntyvää hyötyä. Ne eivät ota huomioon vesistön muita käyttäjiä. Menetelmät eivät myöskään huomioi taloudellisen kokonaishyödyn muita tekijöitä, kuten olemassaolo- tai perintöarvoa.
 
Vesienhoito on pitkäjänteistä yhteistyötä hyvän tilan saavuttamiseksi

Vesienhoidon tavoitteena on mahdollisimman kustannustehokkaasti saattaa vesistömme hyvään ekologiseen ja kemialliseen tilaan viimeistään vuoteen 2027 mennessä. Mahdollisuudet käyttää vesistöä esimerkiksi raakaveden ottoon tai virkistykseen paranevat, kun vesistön tila kohenee. Samalla vesistön käytöstä riippuvat arvot nousevat. Toisaalta tietoisuus vesistön paremmasta tilasta saattaa nostaa sen käytöstä riippumattomia hyötyjä, joita on vaikeampi määrittää rahassa.

Teksti ja lisätietoja:

Suunnittelija Turo Hjerppe, Suomen ympäristökeskus, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Kehitysinsinööri Virpi Lehtoranta, Suomen ympäristökeskus, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

• Vesienhoidon vuorovaikutteinen ja kokonaisvaltainen suunnittelu - Yhteenveto Karvianjoen tulevaisuustarkastelut  -hankkeen tuloksista. Marttunen ym. Suomen ympäristö 15/2012

• Artell, J. 2013. Lots of value? A spatial hedonic approach to water quality valuation.Journal of Environmental Planning and Management 57, 862-882.

Paluu etusivulle