 |
Haimoon kylätapaaminen. Kuva: Sanna Helttunen
|
Vesienhoito voidaan yhdistää kylän yleiseen kehittämiseen. Asiaa on kokeiltu vihtiläisessä Haimoon kylässä hyvin tuloksin. Kyläsuunnitelmassa kootaan kylää koskeva tieto ja tehdään
kylälle pitkän tähtäimen kehittämissuunnitelma. Lisäksi tavoitteena on luoda
aktiivista toimintaa ja kasvattaa me-henkeä, eli lisätä sosiaalista pääomaa.
Vesienhoidollinen kyläsuunnitelma soveltuu alueelle, missä
merkittävä osa asukkaista asuu vesistön vaikutuspiirissä. Kylän viihtyisyys ja
imago voivat liittyä tiiviisti vesistön tilaan, esimerkiksi virkistyskäyttöä
haittaavaan rehevöitymiseen. Ajatuksena on, että kun vesistö otetaan huomioon
osana kylän muuta kehittämistä, vesiensuojelutoimenpiteet hyväksytään ja ne
myös toteutetaan.
Haimoon vesiensuojelullinen kyläsuunnitelma tehtiin vuosina
2012-13. Se on osa Suomen ympäristökeskuksen vetämää GisBloom-hanketta. SYKEn
lisäksi suunnittelussa olivat mukana Länsi-Uudenmaan vesienhoitoyhdistys ja
kyläläiset.
Toiminnallisia työpajoja lapsille ja aikuisille
Työpajoissa käytettiin toiminnallisia menetelmiä, joiden
avulla ihmiset saatiin vapaasti keskustelemaan ja ideoimaan oman kylän hyväksi
tehtäviä toimia. Ennen työpajoja kylän vahvuuksia, heikkouksia,
mahdollisuuksia, uhkia ja kehittämisideoita kysyttiin kyläläisiltä
verkkokyselyssä. Aikuisille järjestettiin kolme tapaamista. Niiden pohjaksi
vietiin 11–12-vuotiaiden lasten työpajoissa syntyneet ideat sellaisinaan.
Kaikki kirjatut asiat muokattiin toimenpide-ehdotuksiksi ja
jaettiin kolmeen ryhmään: Ympäristö, asutus ja liikenne, Asukkaat ja
yhteisöllisyys sekä Palvelut. Kyläläiset jakoivat ehdotukset helpompiin,
vaativampiin ja erittäin vaativiin toimenpiteisiin. Lopuksi toimenpiteille
tehtiin toimintasuunnitelmat aikatauluineen ja vastuineen.
Kahdella viimeisellä tapaamiskerralla esiteltiin lisäksi
alueella tehtävää vesienhoitoa ja mahdollisia vesiensuojelutoimenpiteitä sekä
kerrottiin rahoitusmahdollisuuksista.
Jatkotyö on kyläläisten vastuulla
Kyläsuunnitelmaa pidettiin Haimoossa hyvänä työkaluna kylän
kehittämiselle. Kylän läpi kulkeva Vihtijoki on kyläläisten mielestä tärkeä ja
viihtymistä lisäävä elementti, jota kannattaa siksi suojella.
Osallistujat keskustelivat aktiivisesti kylän
kehittämismahdollisuuksista ja moneen asiaan päätettiin tarttua mahdollisimman
pian. Tavoitteena on, että suunnitelma tarkistetaan ja päivitetään
kyläkokouksessa vuosittain.
Teksti ja lisätietoja:
Tutkimusinsinööri Pia Rotko, Suomen ympäristökeskus SYKE, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Vesistötutkija Anu Suonpää, Länsi-Uudenmaan vesi ja
ympäristö ry, etunimi.sukunimi@vesiensuojelu.fi
Paluu etusivulle
