 |
|
Kuva: Sanna Helttunen
|
Vesienhoidossa kansalaisille on varattu merkittävä rooli
niin vesienhoitotoimenpiteiden alkuunpanemisessa, suunnittelussa kuin
toteuttamisessakin. Suomen ympäristökeskuksen vetämässä GisBloom-hankkeessa
kehitettiin käytäntöjä ja työkaluja tukemaan sekä kansalaisten että
viranomaisten osallistumista ja yhteistyötä vesienhoidossa. Kolmivuotinen hanke
päättyi syyskuussa 2013.
”Välineet järven tilan arvioimiseen ja kustannustehokkaiden
hoitotoimenpiteiden suunnitteluun sekä verkkopalvelut Vesinetti ja Järviwiki
ovat muutamia esimerkkejä GisBloomissa kehitetyistä työkaluista”, hankkeen
koordinaattori, SYKEn erikoistutkija Olli Malve luettelee.
”Hankkeen aikana työkaluja testattiin pilottialueilla eri
puolilla Suomea. Jatkossa toivotaan, että niitä hyödynnetään mahdollisimman
laajasti erilaisten vesistöjen ja valuma-alueiden alueiden hoidossa ja
kunnostuksessa”, Malve jatkaa.
Järviwiki on järvestä kiinnostuneiden kohtaamispaikka
Oman vesistön hoidon voi aloittaa
Järviwiki-verkkopalvelussa. Se on kaikille avoin yhteisöllinen verkkopalvelu
Suomen järvistä. Järviwikissä voi muun muassa muokata järven esittelytekstiä,
ylläpitää havaintopaikkaa ja kirjoittaa järven keskustelupalstalle.
”Tavoitteena on, että Järviwikistä kehittyy virtuaalinen
kohtaamispaikka, jossa ranta-asukkaat, mökkiläiset ja muut järven käyttäjät
yhdessä seuraavat järven tilaa ja keskustelevat mahdollisista kunnostustoimista.
Järviwikissä voi myös sopia ja ilmoittaa kokouksista ja talkoista”, kertoo
Järviwikin kehittäjä ja ylläpitäjä, SYKEn verkkotoimittaja Matti Lindholm.
Kustannustehokkain toimenpide riippuu valuma-alueesta
Jos vesistö on huonossa kunnossa, ennen toimiin ryhtymistä
on tärkeä selvittää, mitkä kunnostustoimet olisivat tehokkaimpia ja mistä
saataisiin paras hyöty suhteessa käytettäviin rahoihin. Kustannustehokkain
toimenpide riippuu usein valuma-alueen ominaisuuksista.
”Jos esimerkiksi valuma-alueella on paljon kaltevia peltoja,
niin näille pelloille perustetut suojavyöhykkeet tai talviaikainen
kasvipeitteisyys ovat usein kustannustehokkaimpia toimia. Jos sen sijaan
valuma-alueella on loivia peltoja, lannoituksen vähentäminen tai kosteikon
rakentaminen voi olla tehokkaampaa”, sanoo SYKEn suunnittelija Turo Hjerppe.
Vastaavasti, jos valuma-alueella on esimerkiksi paljon
metsätaloutta tai turvetuotantoa, niin kannattaa panostaa toimenpiteisiin,
jotka vaikuttavat näiden sektoreiden kuormitukseen.
Vesinetti vesienhoidon ammattilaisille
Vesistöjen tilan seurannan ja mallinnuksen ammattilaisille
on avattu Vesinetti-verkkopalvelu. Siinä on monipuolinen karttakäyttöliittymä,
jonka välityksellä voi jakaa yksittäiseen vesimuodostumaan liittyviä
seurantatietoja, ennusteita, arviointituloksia ja hoitosuunnitelmia.
”Vesinetissä olevien välineiden ja tietojen avulla
asiantuntija voi selvittää vesimuodostuman nykyisen kuormituksen ja tilan sekä
arvioida hyvän tilan saavuttamiseksi tarvittavan kuormitusvähennyksen. Näiden
perusteella voidaan muodostaa mahdollisimman kustannustehokas
toimenpideyhdistelmä tilan parantamiseksi. Toimenpiteiden kustannuksia on myös
mahdollista verrata parantuneesta tilasta virkistyskäytölle syntyviin
hyötyihin”, SYKEn tutkija Niina Kotamäki selventää.
Osaa Vesinetin sisällöstä on mahdollista selata
vierailija-tunnuksilla, mutta useimpien toimintojen käyttäminen vaatii
käyttöoikeuden hakemista SYKEstä. Vesinetin käytännön
toteutuksesta vastasi Oy Arbonaut Ltd.
Laaja yhteistyöhanke ja kymmenen pilottialuetta
GisBloom oli laaja yhteistyöhanke, johon osallistui yli 70
tutkijaa ja asiantuntijaa SYKEstä ja muista organisaatioista. Alusta lähtien
mukana oli paikallisia toimijoita, kuten vesiensuojeluyhdistyksiä. Muita
yhteistyökumppaneita olivat Arbonaut oy, Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiö,
Länsi-Uudenmaan Vesi ja Ympäristö, Helsingin yliopiston Tvärminnen
eläintieteellinen asema ja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus.Hankkeessa kehitettyjä työkaluja kokeiltiin kymmenellä pilottialueella. Hanke sai rahoitusta EU:n Life+-ohjelmasta (Life09
ENV/FI/000569).
Teksti ja lisätietoja:
Erikoistutkija Olli Malve, Suomen ympäristökeskus SYKE,
etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Tutkimusinsinööri Pia Rotko, Suomen ympäristökeskus SYKE,
etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Paluu etusivulle
