|
Kuva: Jouni Lehtoranta |
SYKEssä kehitetyllä VIRVA-mallilla voidaan arvioida
vedenlaadun paranemisesta virkistyskäytölle syntyviä hyötyjä. Käytännössä
mallilla saadaan euromääräinen arvio sille, kuinka paljon vesistön
virkistysarvo nousisi, jos sen ekologinen tila kohenisi esimerkiksi välttävästä
hyväksi. Mallia on toistaiseksi sovellettu kolmella järvellä, kolmen joen
vesistöalueella ja yhdellä merialueella.
Vedenlaadun vaikutus virkistyskäyttöarvoon määritetään
käyttömuodoittain
VIRVA-mallissa vesistön virkistysarvon oletetaan muodostuvan
uinnista, kalastuksesta, veneilystä, pesu- ja saunavedenotosta sekä rannalla
oleilusta ja vesimaiseman ihailusta. Vedenlaadun vaikutusta kuhunkin
virkistyskäyttömuotoon kuvataan mallissa arvofunktiolla, jossa muuttujana on
klorofylli-a tai kokonaisfosforipitoisuus.
Mallissa virkistysarvo määritetään erikseen
rantakiinteistöjen käyttäjille ja muille vesialueen virkistyskäyttäjille.
Ranta-asukkaiden hyödyksi virkistyskäytöstä lasketaan vesistöstä johtuva osuus
kiinteistön kokonaisarvosta. Muiden käyttäjien virkistyshyötyä arvioidaan
yksittäisen käyttökerran arvon perusteella.
Käyttäjien kokemukset selville kyselytutkimuksilla
Vedenlaadun vaikutuksia virkistyskäyttöön selvitettiin
kyselytutkimusten ja haastattelujen avulla. Lähes tuhannen vastauksen aineisto
kerättiin seitsemältä pilottialueelta: Lapuanjoen, Paimionjoen ja Karvianjoen
vesistöalueilta, Pien-Saimaalta, Hiidenvedeltä, Vanajavedeltä ja Raaseporin
rannikkoalueelta. Vastauksista oli selvästi havaittavissa sameuden ja
rehevyyden negatiivinen vaikutus käyttökokemuksiin.
Hyöty vaihtelee ranta-asutuksen määrän ja vesien nykytilan
mukaan
Rahamääräinen virkistyshyöty ranta-asukkaille hyvän
ekologisen tilan saavuttamisesta määritettiin erikseen jokaiselle vesistölle.
Koko pilottiaineistossa se oli keskimäärin 1 100 euroa vuodessa per
rantakiinteistö. Vesistökohtainen vaihtelu on merkittävää, sillä pienimmillään
arvioitu hyöty oli 200 euroa vuodessa ja suurimmillaan 2 300 euroa vuodessa
kiinteistöä kohden. Vesistön nykytila, virkistyjien kokemat haitat ja
tarvittava ravinnepitoisuuden vähennys vaikuttavat vesistökohtaisiin
hyötyarvioihin.
Kunkin pilottialueen kaikkien rantakiinteistöjen käyttäjien
kokonaishyöty ekologisen tilan paranemisesta saadaan kertomalla vesistön
kiinteistökohtainen virkistysarvon kasvu rantakiinteistöjen määrällä.
Pilottialueista kokonaishyödyt olivat suurimmat Raaseporin
rannikkoalueella ja Paimionjoella. Raaseporissa noin 4 100 rantakiinteistön
käyttäjien vesistön virkistyskäyttömahdollisuudet paranisivat noin 6
miljoonalla eurolla vuosittain, jos merialueen ekologinen tila paranisi
hyväksi. Paimionjoella noin 1 300 rantakiinteistön vastaava hyötyarvio on noin
2,2 miljoonaa euroa.
Pilottiaineistossa rantakiinteistöjen käyttäjien
virkistyskäyttöarvo osoittautui noin kymmenkertaiseksi muiden käyttäjien
virkistysarvoon verrattuna.
Teksti ja lisätietoja:
Suunnittelija Turo Hjerppe, SYKE,
etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Johtava asiantuntija Mika Marttunen, SYKE, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Tutkija Elina Seppälä, SYKE, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
- Hjerppe, T., Seppälä E. & Marttunen, M. 2013.
Tehokkuutta vesienhoitoon – uusia työkaluja suunnittelijoille. Vesitalous
4/2013: 36-40.
Paluu etusivulle