Suomen vesien ekologinen tila-arvio on päivitetty.
ELY-keskusten tekemä arvio osoittaa, että järviemme pinta-alasta 85 % ja
jokivesistämme 65 % on hyvässä tai erinomaisessa tilassa. Toisaalta heikommassa
kunnossa on jopa kolme neljäsosaa rannikkovesien pinta-alasta. Suurin ongelma
on vesien rehevöityminen.
Alueelliset erot suuria
Vesien tilassa alueelliset erot ovat suuria. Suuret järvet
ja erityisesti Pohjois-Suomen vedet ovat ekologiselta tilaltaan pääosin hyviä
tai erinomaisia. Sen sijaan pienet järvet kärsivät rehevöitymisestä.
Rannikolla yksikään vesialue ei ole tilaltaan erinomainen.
Erityisesti Saaristomeren ja Suomenlahden tila on huolestuttava. Suomenlahden
itäisimmän osan tila on kuitenkin kohentunut vesiensuojelutoimien ja etenkin
Pietarin tehostuneen jätevedenpuhdistuksen ansiosta. Perämeren pohjoisosissa ja
Pohjanlahden jokisuissa rannikkovesien tila on paikoin heikentynyt.
Rehevöityminen suurin ongelma
Suomessa yli puolet vesiä rehevöittävästä ravinnekuormasta
on peräisin maataloudesta. Typen suhteenyhdyskunnat ovat yhä merkittäviä kuormittajia.
Fosforikuormitusta tulee merkittävästi haja-asutuksesta. Jokivesien tilaa huonontaa lisäksi vesirakentaminen. Lähes
kaikki Suomen suurimmat Itämereen laskevat joet on rakennettu ja alkuperäiset
vaelluskalakannat ovat kuolleet sukupuuttoon.
Muutos vesistöissä hidasta
Edellisestä ekologisen tilan arviosta vuodelta 2008 on vielä
niin vähän aikaa, että muutosta on vaikea havaita. Tilaluokka oli parantunut
300 vesimuodostumassa ja vastaavasti huonontunut 304 muodostumassa. Tilan
huonontumiset ja parantumiset eivät ole suoraan verrattavissa edellisen ja
tämän uuden luokituksen välillä, koska uutta luokitusta varten oli kerätty
enemmän aineistoa ja luokituskriteereitä on yhtenäistetty naapurimaiden kanssa.
Vesistössä tapahtuva ekologisen tilan todellinen paraneminen
voi viedä vuosia, vaikka kuormitusta on vähennetty.
Pintavesien ekologinen tila arvioitiin ELY-keskuksissa
Tiedot vesien tilasta on koottu elinkeino-, liikenne- ja
ympäristökeskuksissa, kalojen osalta Riista- ja kalatalouden
tutkimuslaitoksessa. Pohjavesien osalta tila- ja riskiarviot valmistuivat
keväällä.
Ekologisen tilan luokittelussa tarkastellaan ensisijaisesti
biologista laatua. Vesimuodostuman planktonlevien, piilevien, vesikasvien,
pohjaeläinten ja kalojen tilaa verrataan oloihin, joissa ihmistoiminta ei ole
vaikuttanut eliöstöön. Mitä vähäisempi ihmisen vaikutus on, sitä parempi on
vesistön ekologinen tila. Lisäksi arvioinnissa otetaan huomioon muita laatuun
vaikuttavia veden kemiallisia ja hydromorfologisia tekijöitä (mm. näkösyvyys,
ph, kalan vaellusesteet).
Tavoitteena vesien hyvä tila koko Euroopassa
Koko EU:n alueella tavoitteena on vesien hyvä tila vuoteen
2015 mennessä. Vastaava tila-arvio tehdään kaikissa EU-maissa.
Työ on ollut Suomessa erityisen haastavaa vesien suuren
määrän vuoksi, eikä kaikkia vesiä ole pystytty luokittelemaan. Rannikkovedet on
arvioitu kokonaan, mutta järvialasta on luokiteltu 87 prosenttia ja jokien
kokonaispituuksista 60 prosenttia.
Pitkäjänteinen vesiensuojelutyö jatkuu
Suomessa on tehty pitkäjänteistä työ vesien suojelemiseksi.
Nyt julkistettu ekologisen tilan luokitus antaa yhä tarkempaa tietoa niistä
vesistä, jotka tarvitsevat vesiensuojelutoimenpiteitä. Vesienhoidon
kokonaisvaltaista valuma-aluelähtöistä suunnittelutyötä jatketaan ELY-keskusten
johdolla. Vesienhoitosuunnitelmaluonnokset tulevat kuultavaksi ensi vuoden
lokakuussa. Merenhoidon toimenpideohjelmat ja tulvariskien hallintasuunnitelmat
kuullaan samaan aikaan.
Teksti ja lisätietoja:
Suunnittelija Milla Mäenpää, Suomen ympäristökeskus, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Limnologi Sari Mitikka, Suomen ympäristökeskus, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Paluu etusivulle
