|
Conpat-hankkeen tutkijat tutustumiskäynnillä Virttaankankaan tekopohjavesialueella. Kuva: Timo Huttula
|
Haitallisia aineita ja mikrobeja joutuu vesistöihin nykyaikaisista jätevedenvedenpuhdistusmenetelmistä huolimatta. Vaikka
mikrobeita ja kemikaaleja poistetaan jätevedestä tehokkaasti, puhdistustehot eivät
riitä nykyisille suurille pitoisuuksille. Tulokset ovat käynnissä olevasta
Conpat-hankkeesta, jossa tutkitaan jätevesien mikrobien ja kemikaalien
kulkeutumista Kokemäenjoen vesistöön.
Veden puhdistusta hankaloittaa se, että jätevedessä on
lukematon määrä erityyppisiä kemikaaleja, joista osa vaatisi erityisiä
puhdistustekniikoita. Päästöjen hallinta
on siten hankalaa ja vaatii sekä kuluttajien että jätevedenpuhdistamoiden
yhteistoimia. Puhdistamoilla on perinteisesti keskitytty poistamaan lähinnä
ravinteita ja happea kuluttavia aineita.
Kemikaalit vesistössä: asesulfaami-K
kulkeutuu puhdistuksen läpi Kokemäenjokeen
Tutkimuksen ensimmäisessä
osiossa keskitytään taudinaiheuttajamikrobien ja kemikaalien käyttäytymiseen ja
kulkeutumiseen vesivirrassa. Muuntumattomat ja vesiliukoiset aineet voivat
kulkeutua koko puhdistusketjun läpi. Esimerkiksi makeutusaine asesulfaami-K:ta
löytyi kaikista näytteistä. Kokemäenjoesta löytyi myös ympäristölle
haitalliseksi määriteltyjä pysyviä yhdisteitä, joita kuitenkin oli selvästi
alle vesipuitedirektiivin määrittelemän raja-arvon.
Mikrobit vesistössä: bakteereja
ja viruksia yli puolessa jokivesinäytteistä
Vaikka indikaattorimikrobien lukumäärät olivat pieniä ja
pääosin alittivat hyvälaatuisen uimaveden kriteerit, myös taudinaiheuttajia,
kuten kampylobakteereja ja adenoviruksia, havaittiin yli puolessa
pintavesinäytteistä.
Puhdistetussa tekopohjavedessä vain
vähän kemikaaleja eikä lainkaan mikrobeja
Puhdistamoja paremmin toimii
tekopohjaveden puhdistusprosessi, joka poistaa tehokkaasti jokiveden mikrobit.
Niiden päätyminen talousveteen on käytännössä mahdotonta. Tekopohjavedessä
havaittujen kemikaalien määrät ovat erittäin pieniä verrattuna esimerkiksi turvallisina
pidettyihin raja-arvoihin tai lääkkeiden vaikuttaviin annoksiin.
Conpat-hankkeessa selvitetään veden likaantumisen syyt, terveysriskit
ja riskien hallinta
Conpat-hankkeessa (2012 - 2016) tutkitaan, miten jätevesistä
peräisin olevat kemikaalit ja mikrobit kulkeutuvat Kokemäenjoen vesistössä ja
kuinka tehokkaasti harju suodattaa jokiveden sisältämät epäpuhtaudet. Arviointi perustuu mittaustuloksiin sekä
järvi-, joki- ja pohjavesimallinnukseen. Lisäksi selvitetään vesivarojen
kemiallisen ja mikrobiologisen pilaantumisen terveysriskejä ja riskienhallinnan
kustannuksia yhdyskuntien ja teollisuuden jätevesipäästöistä lähtien.
Suomen Akatemian rahoittamaan tutkimushankkeeseen
osallistuu SYKEn lisäksi Terveyden ja hyvinvoinnin
laitos (THL), Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT), Turun Seudun Vesi
Oy, Readingin yliopisto ja Pirkanmaan ELY-keskus.
Teksti ja lisätietoja:
Tutkija Janne Juntunen, Suomen ympäristökeskus,
etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Tutkimuspäällikkö Timo Huttula, Suomen ympäristökeskus,
etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Paluu etusivulle