|
Kuva: Aki Janatuinen
|
Purojen tilaa on mahdollista arvioida suuntaa-antavasti paikkatietoaineistoilla
ilman laajoja maastoinventointeja. Tämä selvisi SYKEn hankkeessa, jossa
testattiin menetelmää vaelluskalojen lisääntymiseen soveltuvien alueiden
määrittelyssä Iijoella. Pienten virtavesien nykytilasta tarvitaan lisää tietoa,
koska suurin osa niiden luontotyypeistä on uhanalaisia tai silmälläpidettäviä.
Kaikkia Suomen puroja ei ole realistista kartoittaa perinteisesti maastossa.
Pienvesien suurin uhka aiheutuu ihmisen toiminnasta.
Puron tilaa kuvaavia
paikkatietomuuttujia testattiin tilastollisesti
Metsähallitus on inventoinut Iijoen vesistöalueella useita satoja pieniä
puroja, joista valittiin lähes 60 puroa menetelmän kehitystyön testikohteiksi. Paikkatietoaineistojen
avulla laskettiin muuttujia, jotka kuvaavat puron rakenteellisia ominaisuuksia
sekä valuma-alueen ominaisuuksia. Näitä ovat esim. puron mutkaisuusindeksi ja keskimääräinen
kaltevuus, valuma-alueen maankäyttö ja maaperä sekä hakkuiden ja ojitettujen
turvemaiden osuus. Muuttujien riippuvuussuhteita testattiin
korrelaatiomenetelmillä puron luonnontilaisuusastetta kuvaavan muuttujan
kanssa.
Valitussa purojoukossa parhaiten luonnontilaisuuden astetta kuvasivat
mutkaisuusindeksi, harvapuustoisten alueiden osuus ja ojitettujen turvemaiden
osuus.
Menetelmää testattiin
vaelluskalojen lisääntymiseen soveltuvien alueiden määrittelyssä
Osana hanketta testattiin, miten hyvin menetelmällä voidaan arvioida luonnontilaisuutta
Iijoen alaosalle laskeville puroille ja pienehköille sivujoille, jotka voisivat
toimia vaelluskalojen lisääntymisvesistöinä tai voimalaitosten yhteyteen rakennettavien
ohitusuomien osina. Tarkastelujen avulla löydettiin kiinnostavia puroja, joiden
tilan arviointia täydennettiin maastokäynneillä. Näiden kokemusten perusteella
arvioitiin, minkä verran GIS-tarkastelu vaatii täydentävän tiedon hankkimista
maastossa.
Menetelmän valtakunnallinen hyödyntäminen vaatii jatkokehitystyötä
Menetelmän
jatkokehittäminen on tarpeen, jotta purojen tilaa voidaan valtakunnallisesti
arvioida tehokkaasti. Kehitystyössä tarvitaan lisätarkasteluja lukumääräisesti
ja maantieteellisesti laajemmalla puroaineistolla. Lisäksi menetelmää tulee
testata myös sellaisilla alueilla, joilta ei ole saatavissa puroinventointiaineistoa.
Uudet inventoitavat kohteet tulisi valita paikkatietoanalyysien perusteella. Myös
laskentavaiheiden automatisointi on tarpeen, jotta menetelmää voidaan hyödyntää
tehokkaammin.
PienvesiGIS-hanke (2014 - 2015)
SYKEn koordinoima PienvesiGIS-hanke
käynnistettiin pienvesien suojelu- ja kunnostusstrategiaa valmistelevan
työryhmän aloitteesta. SYKEn lisäksi hankkeeseen osallistuivat Pohjois-Pohjanmaan
ELY-keskus, Metsähallitus, alueen kunnat, Oulun yliopiston biologian laitos,
RKTL ja PVO-Vesivoima Oy. Rahoituksesta vastasi Pohjois-Suomen EAKR-ohjelma ja
SYKE. Tarkemmat tulokset löytyvät hankkeen www-sivuilta.
Teksti ja lisätietoja:
Tutkija
Kati Häkkilä, Suomen ympäristökeskus, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Tutkimusinsinööri Teemu Ulvi, Suomen ympäristökeskus, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Tutkimusprofessori
Jani Heino, Suomen ympäristökeskus, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Paluu etusivulle