Kauhajoen tulvaa. Kuva: Unto Tapio

Suositukset alimmiksi rakentamiskorkeuksiksi säilyivät uusimpien tutkimusten mukaan pääosin samalla tasolla kuin edeltävät ohjeet vuodelta 1999. Ilmatieteen laitoksen mukaan Itämerellä meren pinnan nousun arvioidaan jäävän hieman maailmanlaajuisen keskiarvon alapuolelle ja maankohoamisen lieventävän merenpinnan nousun vaikutuksia. Sisävesillä ilmastonmuutoksen vaikutus riippuu tarkasteltavan vesistön ominaisuuksista. Suositukset löytyvät uudesta oppaasta, jonka ovat valmistelleet SYKE, Ilmatieteen laitos, ympäristöministeriö ja maa- ja metsätalousministeriö. 

Merenpinnan ennakoidaan nousevan 30 cm vuoteen 2100 mennessä

Suomenlahdella meren pinnan nousu olisi Ilmatieteen laitoksen arvion mukaan noin 30 cm vuoteen 2100 mennessä. Pohjanlahdella maankohoaminen riittänee kumoamaan merenpinnan nousun. Korkeimpien ennusteiden toteutuessa merenpinta nousisi kuitenkin kaikkialla Suomen rannikolla, Suomenlahdella jopa yli 90 cm.

Ilmastonmuutos lisää syksyllä ja talvella suurten vesistöjen tulvariskiä

Ilmastonmuutos tulee merkittävästi muuttamaan jokien virtaamien ja järvien vedenkorkeuksien vuodenaikaista vaihtelua, jolloin vesistöjen tulvariski voi kasvaa. SYKEn selvityksen mukaan etenkin talven ja syksyn virtaamien ja vedenkorkeuksien ennakoidaan kasvavan suurissa vesistöissä sateiden lisääntyessä ja äärevöityessä.

Suositukset alimmista rakentamiskorkeuksista

Suositusten tavoitteena on, ettei rakennuksille aiheutuisi tulvavahinkoja kuin keskimäärin kerran noin 100–200 vuodessa tai harvemmin esiintyvillä tulvilla. Uutta on se, että aallokon vaikutus ja rakennuksen alttius tulville on jatkossa aina arvioitava paikkakohtaisesti.  Itämeren rannalla suosituksissa on otettu huomioon maankohoaminen, merenpinnan nousu ilmastonmuutoksen seurauksena sekä sääilmiöiden aiheuttama vedenkorkeuksien lyhytaikainen vaihtelu. Sisävesien osalta suositus perustuu keskimäärin kerran 100 vuodessa toistuvaan tulvavedenkorkeuteen, johon lisätään tarvittaessa vesistön ominaispiirteistä tai ilmastonmuutoksesta johtuva lisäkorkeus.

Opas tukee maankäytön suunnittelua ja rakentamisen ohjausta tulvavahinkojen vähentämiseksi

Nyt julkaistun oppaan tavoitteena on vähentää tulvista sekä maansortumista ja -vyörymistä rakennuksille aiheutuvia vahinkoja ja vaikuttaa siihen, että nämä riskit huomioidaan riittävästi kaavoituksessa ja rakentamisessa. Ilmastonmuutoksen seurauksena maankäytön suunnittelulla ja rakentamisen ohjauksella on entistä tärkeämpi rooli tulvavahinkojen ennaltaehkäisyssä. 

Oppaaseen on lisäksi koottu yhteen tietoa tulvien esiintymisestä, tulvista aiheutuvista vahingoista ja tulvariskien hallinnasta.

Opas palvelee maankäytön suunnittelussa, rakentamisen ohjauksessa ja tulvariskien hallinnassa toimivia viranomaisia kunnissa, ELY-keskuksissa,  maakuntien liitoissa sekä myös yksityisiä toimijoita kuten rakennushankkeeseen ryhtyviä ja vakuutusyhtiöitä.

Teksti ja lisätietoja:

Kehitysinsinööri Antti Parjanne, Suomen ympäristökeskus, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Yli-insinööri Mikko Huokuna, Suomen ympäristökeskus, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

• Tulviin varautuminen rakentamisessa - opas alimpien rakentamiskorkeuksien määrittämiseksi ranta-alueilla (2014)
  
  
• Tiedote 11.6.2014: Ilmastonmuutos lisää tulvariskejä – alimpien rakentamiskorkeuksien suositukset päivitetty (SYKE, Ilmatieteen laitos, ympäristöministeriö sekä maa- ja metsätalousministeriö)
  
  
• Tulvien huomioiminen maankäytön suunnittelussa (ymparisto.fi)

Paluu etusivulle