Kuva: Antti Leppänen

SYKEssä laadittiin alkuvuodesta Jyväskylän Kankaan alueelle Tourujoen uomavaihtoehtojen monitavoitearviointi. Jyväskylän kaupunki hyödynsi arviointia Tourujoen kehittämissuunnitelman valmistelussa. Kankaan alue on tällä hetkellä Jyväskylän merkittävin aluekehityshanke ja sen kehittämiseen liittyy erilaisia tavoitteita. Tiedotusvälineissä on otettu voimakkaasti kantaa luonnonmukaisen ohitusuoman rakentamisen puolesta.

Kokemusten perusteella monitavoitearviointia kannattaisi soveltaa laajemminkin kunnallisessa päätöksenteossa.  Sen avulla voidaan järjestelmällisesti jäsentää eri osapuolten tavoitteet, tukea vaihtoehtojen muodostamista sekä edistää avointa ja rakentavaa keskustelua vaihtoehdoista ja niiden vaikutuksista.

Arvioinnin tavoitteet ja näkemyksien kerääminen

SYKEn tavoitteena oli arvioida vaihtoehtoja puolueettomassa, järjestelmällisessä ja läpinäkyvässä arviointiprosessissa sekä selvittää Jyväskylän kaupunkirakennelautakunnan ja  eri sidosryhmien näkemyksiä vaihtoehdoista strukturoidusti. Sen yhteydessä toteutettiin myös taloudellisena arvottamistutkimuksena toteutettu kansalaiskysely. Hanke toteutettiin poikkeuksellisen tiiviissä aikataulussa, runsaassa kahdessa kuukaudessa.

Vaihtoehtoja oli vertailussa mukana neljä

Työssä vertailtiin neljää Tourujoen kehittämisvaihtoehtoa:

• Nykytila+-vaihtoehdossa kunnostus- ja kehittämistoimenpiteet, jotka on tarkoitus tehdä joka tapauksessa, kohdistuvat Tourujoen nykyiseen uomaan ja sen ranta-alueisiin.
• Kalatievaihtoehdossa vesivoimalaitos säilyisi ja sen viereen rakennettaisiin ns. tekninen kalatie.
• "Puromainen" uoma - ja "jokimainen" uoma -vaihtoehdoissa rakennettaisiin 1,3 km pitkä uoma Kankaan alueen viherkehälle. 
• Lisäksi "jokimainen" uoma - vaihtoehdossa Tourulan vesivoimalaitos ja siihen liittyvä voimataloudellinen säännöstely lopetettaisiin.
  

Vaihtoehtoja vertailtiin järjestelmällisesti yhdeksän arviointitekijän suhteen: virkistyskäyttö, maisema, Tourujoen ekologinen tila ja kaupunkiekologia, järvitaimen, imago, turvallisuus, vesivoimatuotanto, kustannukset ja toteutettavuus.

Eri näkökulmat tuottivat erilaisia paremmuusjärjestyksiä vaihtoehdoille

Työssä järjestettiin kaksi työpajaa, yksi Jyväskylän kaupunkirakennelautakunnan jäsenille ja toinen sidosryhmille. Työpajoissa keskusteltiin vaihtoehdoista ja niiden vaikutuksista. Sen lisäksi osallistujat täyttivät kyselomakkeen. Eniten kannatusta sai jokimainen uoma ja toiseksi eniten puromainen uoma.

Otantakyselyyn vastanneet asukkaat kannattivat ”puromaisen uoman” ja kaikki vastanneet ”jokimaisen” uoman rakentamista. Yleisökyselyyn vastasi kaikkiaan 933 ja satunnaisesti valittuun otantaan 217 jyväskyläläistä.

Kankaan alueen rakennuttajat pitivät uusia uomavaihtoehtoja teknisesti ja taloudellisesti ongelmallisina

Monitavoitearviointimallilla laskettiin vaihtoehdoille hyvyysarvot perustuen vaikutustietoon ja  asukaskyselyn perusteella arviointitekijöille annettuihin painoarvoihin neljästä näkökulmasta:
1) taimenta ja luontoa, 2) virkistyskäyttöä, 3) vihreää energiaa ja ilmastoa sekä 4) kustannuksia painottavat näkökulmat. Vaihtoehtojen paremmuusjärjestys riippui suuresti tarkastelunäkökulmasta.

Kaupunginvaltuusto päätyi nykytila+ vaihtoehtoon

Kaupunginvaltuusto päätti 19.5.2014 lähes kolmenkymmenen puheenvuoron ja äänestyksen (50-15 ja 2 tyhjää) jälkeen, että Kankaan aluerakentaminen toteutetaan Nykytila+-vaihtoehdon pohjalta. Kankaan osayleiskaavan mukainen uuden uoman tilavaraus viherkehällä tulee kuitenkin säilyttää ja ottaa huomioon asemakaavoituksessa mahdollista myöhempää toteuttamista varten. Vesivoimalaitoksen jatkoon liittyvistä ratkaisuista kaupunginhallitus antaa Jyväskylän Energialle erillisen ohjeen Tourujoen kokonaisselvityksen valmistuttua.

Monitavoitearviointiin oltiin tyytyväisiä

Vaihtoehtojen kustannus-hyötyanalyysia jäätiin kaipaamaan, mutta sitä ei tiukan aikataulun vuoksi pystytty toteuttamaan. Jyväskylän apulaiskaupunginjohtaja Samuli Rinne totesi monitavoitearvioinnista:
”Tässä on päästy askel eteenpäin siitä monia osallistumista tai osallistamista vaivaavasta ongelmasta eli siitä, että vain kirjataan lista mielipiteitä eikä sen kummemmin prosessoida niitä.”

Teksti ja lisätietoja:

Johtava asiantuntija Mika Marttunen, Suomen ympäristökeskus SYKE
etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Tutkimusinsinööri Pia Rotko, Suomen ympäristökeskus SYKE
etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Kehitysinsinööri Virpi Lehtoranta, Suomen ympäristökeskus SYKE
etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

• Hankkeen loppuraportti ja kooste asukaskyselyn tuloksista

Paluu etusivulle