Kuva: Janne Tiittanen

Säännöstelylupien tarkistamistarvetta selvitetään parhaillaan useissa vesistöissä, jotta säännöstelyssä pystyttäisiin huomioimaan ilmastonmuutoksen vaikutukset. Lupamuutoksista voi seurata useita vuosia kestäviä oikeuskäsittelyitä. Kevättulvien muuttumisen lisäksi säännöstelyluvissa tulisi varautua erilaisiin talvitulviin, ilmastonmuutokseen liittyvään epävarmuuteen sekä vuosien väliseen vaihteluun.

Ilmastonmuutoksen arvioidaan muuttavan vedenkorkeuksien ja virtaamien vuodenaikaisvaihtelua

Kulunut talvi ja kevät vastaavat vesioloiltaan monin tavoin ilmastonmuutosskenaarioiden mukaista tilannetta. Ilmastoskenaarioiden mukaan kevään lumen sulamistulvien suuruus tulevaisuudessa pienenee, mutta talvivirtaamat ja -vedenkorkeudet kasvavat, kun lunta sulaa jo talvella ja suurempi osa sateesta tulee vetenä. Myös hyydetulvien, jotka johtuvat alijäähtyneen veden aiheuttamasta padosta virtaavassa vedessä, on arvioitu lisääntyvän sekä rankkasateiden kasvavan.

Vesistöjen säännöstelyn haasteita tänä keväänä

Vesistöjen säännöstelyssä on jouduttu ottamaan viime talven ja kevään poikkeuksellinen vesitilanne huomioon. Alkutalvesta kertynyt lumi suli joulukuussa osittain tai kokonaan suuressa osassa Suomea ja nosti järvien vedenkorkeuksia. Talvi jäi pohjoista Suomea lukuun ottamatta poikkeuksellisen vähälumiseksi ja tämä yhdistettynä lämpimään ja vähäsateiseen säähän aiheutti sen, että kevättulvat esiintyivät tavanomaista selvästi pienempinä ja aikaisempina.

Säännöstely keväisin eli pakollinen ”kevätkuoppa”-ongelma

Järvien säännöstelyssä varaudutaan tyypillisesti kevään sulamistulvaan laskemalla vedenkorkeutta talven ja kevään aikana eli tekemällä ns. kevätkuoppa. Tänä keväänä kevätkuoppa on tehty lukuisilla säännöstellyillä järvillä tavanomaista loivempana tai aikaisemmin, jotta päästäisiin kesän tavoitevedenkorkeuksiin. Toisaalta Itä- ja Keski-Suomen vesistöissä toukokuun puolivälin rankat sateet helpottivat kesävedenkorkeuksien saavuttamista, mutta kaikkialla runsaita sateita ei kuitenkaan saatu.

Monilla järvillä ”kevätkuopan” loiventaminen on voitu tehdä säännöstelyluvan puitteissa, mutta osalla sitä varten on jouduttu hakemaan vesilain mukaista poikkeamislupaa. Lupa on haettu ainakin Puulavedelle (Kymijoki), Kiikois- ja Mouhijärvelle (Kokemäenjoki), Kätkänjärvelle (Lapuanjoki) sekä eräille Kalajoen ja Perhonjoen vesistöalueiden sekä Uudenmaan ja Hämeen alueen järville.

Alustavan arvion mukaan noin neljänneksessä kaikista noin 240:stä säännöstelyluvasta on määrätty pakollinen, kalenteriin sidottu kevätkuopan tekeminen. Jos kevättulva jää hyvin pieneksi tai se on jo ohitse siinä vaiheessa, kun vedenkorkeuden pitäisi olla alimmillaan, vedenkorkeus voi jäädä kesäksi haitallisen alhaiselle tasolle.

Teksti ja lisätietoja:

Kehitysinsinööri Tanja Dubrovin, Suomen ympäristökeskus SYKE, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

• Säännöstely (ymparisto.fi)

Paluu etusivulle