 |
Kuva: Minna Kuoppala
|
Uuden tarkastelutavan avulla laajasta järviketjusta voidaan
tunnistaa alueet, joilla on suurimmat riskit kuormituksen haitallisille
vaikutuksille ja joille kohdistuu suurimmat vesienhoidon tarpeet.Tarkastelutapa auttaa kohdentamaan
kunnostuksen voimavarat sinne, missä niitä tarvitaan eniten. Se soveltuu hyvin suurille
järville, järviketjuille tai vesistöalueille, jotka jakautuvat useisiin erillisiin
järvialtaisiin tai lahtialueisiin.
Tarkastelutapa kehitettiin SYKEn, Oulun yliopiston ja LUKEn
yhteistyönä ”Kitkajärvien monimuotoisuus, ihmisperäiset muutokset ja niiden
hallinta (Kitka-MuHa)” hankkeessa vuosina 2012–2015. Tarkastelu perustuu
Kitkajärvillä tehtyyn, laajaan rantavyöhykkeen eliöyhteisöjen tutkimukseen ja
järveen laskevien purojen vedenlaatuseurantoihin, joiden tulokset esitettiin
havainnollisten karttojen avulla.
Uutta tietoa rantojen rehevöitymisestä
Tilan seuranta on järvillä keskittynyt usein
ulappa-alueille. Yleensä ensimmäiset rehevöitymisen merkit ovat kuitenkin
nähtävissä järvien ranta-alueilla pohjan limoittumisena, kasvillisuuden
runsastumisena ja mahdollisina leväkukintoina. Tästä syystä erityisesti
suurilla järvillä selkävesille kohdistuva näytteenotto ei välttämättä anna
oikeaa kuvaa järven tilasta.Kitkajärvillä rantavyöhykkeellä tehtyjen tutkimusten perusteella
tunnistettiin alueita, joissa ekologinen tila tai vedenlaatu on hyvää huonompi
ja tilan parantamiselle on tarvetta, vaikka ekologisen luokituksen perusteella
järvi on erinomaisessa tilassa.
Tutkimustulokset kuvattiin kartoilla
Seurannan tulokset esitettiin havainnollisten ja
yksinkertaisten luokituskarttojen avulla. Järven osa-alueet luokiteltiin
rantavyöhykkeen biologisen tilan ja vedenlaadun perusteella ja kuvattiin
kartoilla eri väreillä. Myös Kitkajärviin ja Posionjärveen laskevien purojen
valuma-alueet luokiteltiin ravinnekuormituksen suuruuden perusteella. Järviin
tulevaan kuormitukseen vaikuttavista tekijöistä kuvattiin muun muassa peltojen,
turvemaiden ja ojitettujen metsämaiden osuudet sekä karjan ja viemäröimättömien
kiinteistöjen lukumäärät. Näiden tarkastelujen avulla päästiin mahdollisten
kuormituslähteiden jäljille. Lisäksi järven osa-alueet luokiteltiin veden
vaihtuvuuden perusteella, koska se vaikuttaa merkittävästi järvialtaan tai
lahden rehevöitymisriskiin.
Järvialueiden hoidon kohdentamiseen tärkeysluokitus
Hankkeen tuloksena syntyneen riskiluokittelun perusteella
löydettiin ne valuma-alueet, joilta tulevalla kuormituksella on todennäköisimmin
haitallisimmat vaikutukset alapuolisen järven tilaan. Järven osa-alueet ja
purojen valuma-alueet jaettiin kolmeen tärkeysluokkaan sen mukaan, missä
tarvittaisiin eniten ja nopeimmalla aikataululla kuormituksen
vähentämistoimenpiteitä.
Kitkajärvien rantojen rehevöityminen herätti toimintaan
Kitkajärven rannoilla havaitut rehevöitymisen merkit
herättivät etsimään ratkaisuja järven tilan parantamiseen. Hankkeen järjestämä loppuseminaari keräsi
paikalle yli 40 paikallista toimijaa. Lisäksi lukuisat yleisötapahtumat ja
työryhmät tavoittivat hankkeen aikana satoja kansalaisia.
Kitka-MuHa-hanketta rahoittivat toteuttajien lisäksi
Euroopan aluekehitysrahaston Pohjois-Suomen ohjelma Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin
ELY-keskusten kautta, Kuusamon kaupunki, Posion Kehitysyhtiö Oy, Posion Lämpö
ja Vesi Oy ja Kuusamon Energia- ja vesiosuuskunta.
Teksti ja lisätietoja:
Biologi Satu-Maaria Karjalainen, Suomen ympäristökeskus,
etunimi.toinen nimi.sukunimi@ymparisto.fi
Tutkija Kati Häkkilä, Suomen ympäristökeskus, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Tutkimusinsinööri Teemu Ulvi, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Paluu etusivulle
