Tulosta
  28.2.2013

Paimionjokea kunnostetaan asukkaiden ja yhteisöjen yhteistyöllä

 

Paimionjoki kuuluu valtakunnallisesti arvokkaaseen
maisema-alueeseen. Kuva: Päivi Joki-Heiskala

Paimionjoki on Saaristomereen virtaavista joista suurin sekä valuma-alueeltaan että virtaamaltaan. Paikalliset asukkaat ja yhteisöt ovat yhdessä työskennelleet joen tilan parantamiseksi. Omaehtoinen toiminta sai alkunsa, kun Someron Vesiensuojeluyhdistys keräsi ja luovutti vuonna 2008 Someron kunnalle kansalaisadressin, jonka oli allekirjoittanut yli 500 henkilöä. Vuosikymmeniä jatkunut huoli vesistön pilaantumisesta purkautui adressissa.

Paimionjoki-yhdistys kokoaa yhteen paikallisen tietotaidon

Someron kaupunki haki ja sai EU:n LEADER -hankerahaa Paimionjoen vesistön hoidon organisoimiseksi. Hankkeen  seurauksena perustettiin Paimionjoki-yhdistys keväällä 2010. Kolmivuotisen toimintansa aikana yhdistys on onnistunut luomaan keskustelevan ilmapiirin ja tuomaan saman pöydän ääreen alueen kunnat, maataloustuottajat, vesienhoitoyhdistykset, kalataloustoimijat, luonnonsuojelijat ja säännöstelijät. Yhdistyksestä on syntynyt keskus, jolla on kokonaiskuva alueen vesienhoidon tavoitteista ja niiden toteuttamiseen liittyvistä hankkeista. Yhdistyksen toiminnanjohtajana toimivan Päivi Joki-Heiskalan mukaan tavoitteiden saavuttamiseksi on tärkeää säilyttää ihmisten usko vesistön tilan parantumiseen, vaikka muutos viekin aikaa.

Paimionjoki on yhtenä tapaustutkimusalueena SYKEn koordinoimassa hankkeessa ”Laatunormit hallinnan perustana - ekosysteemilähestymistavan vakiintuminen rannikkovesien suojelussa” (ENSCA). Paimionjoki on määritelty vesienhoidon riskikohteeksi, jonka hyvän tilan saavuttamiseen on annettu lisäaikaa vuoteen 2027 saakka. Voimakkaan säännöstelyn aiheuttamat eroosiohaitat sekä valuma-alueen hajakuormitus heikentävät jokivesistön vedenlaatua, joka on luokiteltu pääosin välttäväksi, paikoin jopa huonoksi. Rehevöitymisen aiheuttamat sinileväkukinnot heikentävät sisäisestä kuormituksesta kärsivien järvien virkistyskäyttömahdollisuuksia ja vähentävät omalta osaltaan vesistön arvostusta.

Vesiensuojelun erityisluonne otettava huomioon rahoituskriteereissä

Paimionjoki-yhdistyksen toimintaa rahoitetaan alueen kunnilta, vesistöä säännösteleviltä tahoilta sekä muilta alueella vaikuttavilta yhteisöiltä kerättävillä jäsenmaksuilla ja hankerahoituksella. Yhdistys on ollut hakijana ja partnerina useissa EU-rahoitteisissa hankkeissa ja lisäksi hankerahoitusta on saatu mm. MTK-säätiöltä.

Rahoituksen haku ja koordinointi on vaatinut yhdistykseltä paljon työtä ja kompromisseja. Minna Kaljonen, joka on tutkinut yhdistyksen toimintaa ENSCA -hankkeessa, peräänkuuluttaakin lisähuomiota siihen miten hankerahoitusta ylipäätään voidaan hyödyntää vesienhoidossa. Paimionjoella sen puitteissa on ollut mahdollista toteuttaa koordinoivia ja etenkin virkistyskäyttöä tukevia hankkeita. Hankerahoituksen käyttö esim. maatalouden vesiensuojeluun tai säännöstelyhaittojen lieventämiseen on ollut vaikeampaa. Jos vesienhoidon toimija- ja rahoituspohjaa halutaan laajentaa, on toiminnan ja rahoituksen edellytyksiin kiinnitettävä enemmän huomiota.

Teksti:

Suunnittelija Liisa Hämäläinen, Suomen ympäristökeskus SYKE

Lisätietoja:

Paluu etusivulle