|
|
|
Kipsikasa odottamassa levitystä Nummenpäässä.
Kuva Pasi Valkama (VHVSY)
|
|
Nurmijärven Nummenpään pelloille levitetty kipsi vähensi fosforikuormitusta yli puolella, mikä yllätti tutkijat. Sekä maahiukkasiin sitoutuneen että liuenneen fosforin pitoisuudet valumavedessä laskivat.Sulfaatin huuhtoutumisen vuoksi kipsiä ei kuitenkaan voi käyttää järvien lähellä eikä niiden valuma-alueilla.
Vesien hoito edellyttää maatalouden kuormituksen vähentämistä
Vesien hyvää ekologista tilaa ei saavuteta, ellei maatalouden ravinnekuormitus voimakkaasti vähene. Sananlaskua mukaillen pussillinen kipsiä voi nyt täydentää vanhoja keinoja. Kipsi on ikivanha maanparannusaine, mutta sen käyttö vesiensuojelussa on uutta.
Nummenpään valuma-aluetutkimus
Trap-hankkeessa Vantaanjoen valuma-alueella levitettiin kipsiä (CaSO4•2H2O) Nummenpään kylän savipelloille
(4 t ha−1). Valumavettä seurattiin automaattisilla vedenlaatuantureilla ja perinteisellä näytteenotolla ennen ja jälkeen kipsin levityksen (2008–2010). Hankkeeseen osallistui useita tutkimuslaitoksia.
Lupaavia tuloksia sameudessa ja fosforikuormituksen vähentämisessä
Valumaveden sameus pieneni heti kipsikäsittelyn jälkeen ja on pysynyt aiempaa alhaisempana Trap-tutkimuksen loppuun asti. Seurantaa jatketaan vielä.Tilastollisen mallin mukaan maahiukkasiin sitoutuneen fosforin kulkeuma pieneni 57 %, liuenneen fosforin kolmanneksella ja kokonaisfosforin 54 %. Vastaavaa muutosta ei tapahtunut läheisellä vertailuvaluma-alueella, jossa kipsiä ei käytetty.
Kipsi ei sovi sulfaatin takia järvien valuma-alueille
Menetelmän vesiensuojelullinen riski liittyy sulfaatin huuhtoutumiseen, mikä järvissä voi lisätä rehevöitymistä. Kipsiä suositellaankin käytettäväksi rannikon vähäjärvisillä valuma-alueilla, joilla on eroosioherkkiä tai fosforitilaltaan korkeita peltoja.
Vaikutuksia ja niiden kestoa vielä selvitettävä jatkotutkimuksilla
Nummenpään seurantaa jatketaan vaikutuksen keston arvioimiseksi. Kipsin tehoa muilla kuin savimailla tulisi jatkossa selvittää, samoin kuin sulfaatin ekologisia vaikutuksia. Kipsin agronominen riski liittyy kasvien vähentyneeseen seleeninottoon, mikä voi – sulfaatin ohella – rajoittaa käyttökohteita.
Lisätietoja
Erikoistutukija Petri Ekholm, SYKE
etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Paluu etusivulle
