Kallavesi ja Unnukka
Kallaveden reitin keskusjärvi on Kallavesi, Pohjois-Savon suurin järvi. Sen pituus on 90 km ja levein kohta 15 km. Kallaveden ja sen kanssa samassa tasossa olevien järvien, joita ovat mm Maaninkajärvi ja Ruokovesi Iisalmen reitillä, Akonvesi ja Juurusvesi Nilsiän reitillä seka Suvasvesi ja Koirus, yhteinen pinta-ala on noin 890 km2.
Kallaveden ja Unnukan säännöstelyt alkoivat vuonna 1972. Kallaveden säännöstelyssä päätavoitteena oli vesiliikenteen olosuhteiden parantaminen nostamalla purjehduskauden alivedenkorkeuksia ja turvata näin väyläsyvyys. Toisena tavoitteena oli alentaa keskimääräistä suurempia tulvakorkeuksia. Kallaveden säännöstely tapahtuu Naapuskosken säännöstelypadolla ja tarvittaessa myös Konnuksen kanavalla. Kallavesi purkautuu Konnuksen ja Naapuskosken kautta Unnukkaan ja Karvionkosken kautta Kermajärveen. 2/3 Kallaveden vedestä purkautuu Unnukan ja 1/3 Suvasveden kautta. Noin 70-90 % Kallavedestä purkautuvasta vesimäärästä purkautuu luonnonkoskista ja on siten säännöstelijän ulottumattomissa.
Kallaveden säännöstelyn aikana on vedenpinta useana vuonna loppukesästä tai syksyllä laskenut alarajan alapuolelle.Suurimmat alitukset ovat olleet noin 10 cm. Tavoitteellinen yläraja on ylitetty 19 vuotena 27:stä vuodesta, mutta vedenkorkeudet ovat jäänet alhaisemmiksi kuin luonnonmukaiset vedenkorkeudet olisivat. Eniten valituksia tulee alivedenkorkeuksista, koska alitus aiheutta laivoille lastirajoituksia. Myös loma-asutus ja virkistyskäyttö kärsivät loppukesän alhaisista vedenkorkeuksista.
Unnukka purkautuu neljää tietä eli Huruskosken, Ämmäkosken, kalannousuväyläksi rakennetun Kämärinkosken sekä kalaportaan kautta. Unnukan yläraja on ylitetty toistuvasti, koska vedenkorkeuden pitäminen ylärajan alapuolella on mahdotonta yläpuolisen Naapuskosken padon ollessa täysin auki.
Kallaveden ja Unnukan säännöstelyjen vaikutuksia ja kehittämismahdollisuuksia tutkitaan vuonna 1999 käynnistyneissä selvityksissä. Työssä arvioidaan erilaisten säännöstelytapojen vaikutuksia vesi- ja rantaluontoon, kalakantoihin, virkistyskäyttöön, vesiliikenteeseen, tulvavahinkoihin ja vesivoimatuotantoon. Lisäksi selvitetään mahdollisuuksia parantaa säännöstelyjä siten, että vesistön eri käyttäjäryhmien tavoitteet toteutuisivat mahdollisimman hyvin.
Tekeillä olevia selvityksiä:
- Virkistyskäytön kannalta sopivat vedenkorkeusvyöhykkeet Kallavedellä ja Unnukalla (Fortum)
- Vedenkorkeuden säännöstelyn vaikutus Unnukan rantavyöhykkeeseen ja elinympäristöihin (SYKE)
- Säännöstelyn vaikutukset ja vaihtoehtojen vertailu (SYKE)
