Pohjois-Savon pohjavedet

Yhteisvedenhankinnan kannalta tärkeimmät pohjavesivarat sijoittuvat harjujaksoihin. Harjujaksot seuraavat alueen varsin voimakasta järvialtaiden ja maisemaa hallitsevien kalliomäkien välisten laaksopainanteiden kuvastamaa kallioperän suuntausta. Pohjois-Savon huomattavimmat harjujaksot ovat seuraavat:

• Nilsiä-Varpaisjärvi- Sonkajärvi
• Tuusniemi-Riistavesi-Siilinjärvi-Iisalmi-Vieremä
• Siilinjärvi-Maaninka-Pielavesi-Koivujärvi
• Vehmersalmi-Kuopio
• Leppävirta-Tervo-Keitele
• Suonenjoki-Iisvesi
• Pörölänmäki-Rautalampi-Kerkonkoski

Niukat pohjavesivarat

Tällaisia hiekka- ja soramuodostumia Pohjois-Savon alueella on vain 4 prosenttia maa-alasta ja niihin liittyvien pohjavesialueiden osuus vain vajaa 3 prosenttia maa-alasta. Koko maahan verrattuna Pohjois-Savon pohjavesivarat ovat pienimmät. Pohjavesipinnan yläpuolella olevien käyttökelpoisten hiekka- ja soramaalajien kokonaismääräksi on arvioitu 1650 milj. kuutiometriä, josta neljännes on soralajitteita ja loput hiekkalajitteita.

Hiekka- ja sora-alueille luokiteltuja pohjavesialueita on yhteensä 217 kappaletta. Niistä luokkaan I, tärkeät pohjavesialueet, kuuluvia on 130 kappaletta. Luokkaan II, vedenhankintaan soveltuvat pohjavesialueet, kuuluvia on 37 kappaletta ja luokkaan III, muut pohjavesialueet, kuuluvia 50 kappaletta. Luokiteltujen pohjavesialueiden pinta-ala on yhteensä 370 km², joka on Pohjois-Savon pinta-alasta 1,9 prosenttia. Pohjavesialueiden antoisuus on 0,224 milj. m³ vuorokaudessa. Tästä määrästä on tärkeillä ja vedenhankintaa soveltuvilla pohjavesialueilla 0,204 milj. m³ vuorokaudessa. Kallioperän pohjavesivaroja on hyödynnetty pääasiassa haja-asutuksen vedenhankintatarpeisiin. Taajamista Leppävirta siirtyi vuoden 1999 lopulla käyttämään yksinomaan kalliopohjavettä. Pohjois- Savon alueella potentiaalisella pohjavesivarana voidaan pitää myös lähteitä. Tiedossa olevien lähteiden määrä on 3770 kappaletta, joista käytössä on noin 1300 kappaletta. Lähteiden yhteisvirtaama on 0,05 milj. m³ vuorokaudessa.

Happamuus ongelmana

Tyypillinen ongelma Pohjois-Savon pohjavesissä on lievä happamuus. Paitsi luonnollisista syistä happamuus lisääntyy vajo- ja pohjavedessä muun muassa soranoton vaikutuksesta. Happamoituminen on paljaan sorapinnan alapuolella voimakkaampaa kuin luonnontilaisilla alueilla. Alueellisia eroja on eritoten raudan ja mangaanin pitoisuuksissa ja ne vaihtelevat myös vuodenajoittain. Yleensä pohjaveden laatu on parasta niissä esiintymissä, joiden vesivaranto ja vedenläpäisevyysolosuhteet ovat keskimääräistä suurempia, mikä johtaa taas veden parempaan happipitoisuuteen. Pohjois-Savon vedenottamoiden raakaveden laatu on pysynyt yleisesti ottaen hyvänä. Suurimpina ongelmina ovat alhainen pH, rautapitoisuuden kasvu muutamissa ottamoissa ja syövyttävyys. Kokonaisuutena voidaan sanoa, että pohjavesien tila Pohjois-Savossa on vähintäänkin hyvä.

Maa-ainesten otto uhkaa pohjavesiä

Uhkatekijöinä Pohjois-Savon pohjavesien puhtaudelle voidaan pitää maa-aineksen ottoa ja erityisesti siihen liittyviä toimintoja sekä tienpitoa että rautatieliikennettä. Suurten taajamien läheisyydessä on pohjavesialueille sijoittunut runsaasti erilaista pohjavettä likaavaa teollista toimintaa. Tärkeille pohjavesialueille on sijoittunut muun muassa. 15 kappaletta vanhoja kaatopaikkoja, huoltoasemia, korjaamoita, polttoainevarastoja, hautausmaita, suolavarastoja jne. Pohjaveden pilaantumistapaukset ovat olleet pääasiassa öljytuotteiden aiheuttamia. Paikoitellen tienpidossa käytetty suola on kohottanut pohjaveden kloridipitoisuutta etenkin Valtatie 5:n vaikutuspiirissä.
Maankäyttö pohjavesialueilla on ylivoimaisesti metsätalousvaltaista (40-100 %), peltoa on 0-30 % ollen keskimäärin 10 %. Maa-aineksenottoa on 10-20 %.

Suoja-alueilla suojellaan tärkeimmät kohteet

Vedenottamokohtaisia suoja-alueita on tehty kahdeksalle vedenottamolle. Vesilain mukaisia suoja-aluesuunnitelmia on kuitenkin melko vähän pohjavesialueiden määrään verrattuna. Pohjavesien suojelua on tehostettu ottamalla käyttöön pohjavesialuekohtainen suojelu- suunnitelmamenettely, mikä tähtää pohjavesisäädösten hyödyntämiseen soveltamalla niitä pohjavesialuekohtaisten tutkimusten ja harkinnan perusteella. Tämän kaltaisia suojelusuunnitelmia on Pohjois-Savon alueelle laadittu 16 pohjavesialueelle ja suunnitteilla on 1-2 kappaletta vuodessa. Pohjaveden suojelua on edesautettu myös ottamalla pohjavesialueet eri asteisiin kaavoihin, joissa niille erityisalueina on voitu antaa yksiselitteisiä määräyksiä.

Aarno Särkioja, Pohjois-Savon ympäristökeskus

etusivu / sivukartta

• Pohjois-Savon pohjavedet
• Pohjavesialueiden suojelusuunnitelmat
• Suoja-alue suunnitelmat