Järvien kunnostukseen lähdetään, kun odotukset järven tilassa eivät vastaa nykyisiä tarpeita. Kunnostettavat kohteet ovat usein matalia ja pahasti rehevöityneitä.

Virkistyskäyttö on tärkein kunnostusperuste. Viime vuosina kunnostuksia on tehty myös muutamissa lintuvesikohteissa, joissa parannetaan linnuston elämisen edellytyksiä.

Kaikki kunnostettavat järvet ovat jossain  aiemmassa historiassaan joutuneet ihmisen toiminnan kohteeksi. Pohjois-Savossa on 1900-luvulla tehty runsaasti järvenlaskuhankkeita maatalouden tarpeita varten. Lähes kaikki kunnostuksen tarpeessa olevat järvet ovat jossain vaiheessa laskettuja.

Järvien mataluus ja ulkoinen kuormitus ovat edesauttaneet järviemme rehevöitymistä ja vesikasvillisuuden liiallista leviämistä.

Pohjois-Savon alueella on Suomen ympäristökeskuksen tekemän selvityksen mukaan 182 kunnostettavaa vesistökohdetta.

Eeva Tiihonen, Pohjois-Savon ympäristökeskus

etusivu / sivukartta

• Miksi vesistöjä kunnostetaan?
• Mitä keinoja on käytettävissä?
• Kohteet

Tervon Liesjärvellä ruopattiin ranta-alueita.

• Lahnasjärven kunnostus, Keitele
• Ruokojärven kunnostus, Varkaus
• Virtavesien kunnostus
  

Kuva:

Leppävirran Parkkilahti ennen ja jälkeen kunnostuksen