Yhdyskunnat
Yhdyskuntien jätevedenpuhdistamoiden rakentaminen aloitettiin 1960-luvun lopulla mutta suurien taajamien ja kaupunkien puhdistamot valmistuivat vasta 1970-luvun alkupuolella. Taajamien voimakkaan kasvun takia puhdistamojen kapasiteettia jouduttiin yleisesti lisäämään 1980-luvulla. Laitosten uusi saneeraus- ja tehostamisvaihe on nyt menossa. Viimeisimmät merkittävimmät parannukset ovat Varkauden uuden Akonniemen biologis-kemiallisen laitoksen käyttöönotto sekä Iisalmen ja Lapinlahden puhdistamoiden laajentaminen biologisella ravinteidenpoistoprosessilla. Varkauden noin 45 milj. markkaa maksanut laitos sekä Lapinlahden laajennus otettiin käyttöön vuoden 1997 lopulla. Iisalmen Vuohiniemen puhdistamon yli 20 milj. mk. maksanut laajentaminen ja tehostaminen valmistui keväällä 1999.
Puhdistusprosesseja tehostamalla ja laitosten käyttökokemuksia hyödyntämällä saavutettiin orgaanisen ja fosforikuorman osalta yli 90 %:n puhdistusteho jo 1990 -luvun alussa (kuva).
Viimeisen kymmenen vuoden aikana jätevesien käsittelyssä on tehostettu puhdistamoiden olemassa olevien allastilojen käyttöä ja saneerattu laitoksia niin, että vesistön happivaroja kuluttava jäteveden ammoniumtyppi monella laitoksella voidaan hallitusti hapettaa jo puhdistamolla ja samalla lämpimän kauden aikana laitoksilla vähennetään tehokkaasti kokonaistyppikuormaa (kuva).
Vuonna 1999 maakunnan yhdyskuntien puhdistamoiden keskimääräinen orgaanisen aineen poistoteho oli 96 % . Viimeisen vuosikymmenen aikana BHK:n poisto on tehostunut noin 4 prosenttiyksikköä. Fosforinpoiston teho on Pohjois-Savossa ollut suunnilleen sama koko 1990-luvun ajan eli noin 94 %. Vaikka puhdistusteho ei ole sanottavasti parantunut on vesistökuormitusta voitu vähentää vedenkulutusta sekä maidonjalostusteollisuuden fosforikuormaa pienentämällä. Typenpoistoteho on nyt noin 40 % ja se on viimeisen vuosikymmenen aikana parantunut ammoniumtypen tehostetun hapetuksen seurauksena noin 10 %-yksikköä. Ammoniumtypen poistoteho oli vuonna 1999 lähes 60 %.
Jätevesien käsittelyä on tehostanut myös taajamien yhteisviemäröintijärjestelmät. Suuremmissa yksiköissä saadaan pienemmillä yksikkökustannuksilla parempi pudistustulos.
Kauko
Laukkanen, Pohjois-Savon ympäristökeskus
