Happitilanteen kehitys

Syvänteiden pohjanläheisen veden happitilanne ilmentää järven tilassa tapahtuvia muutoksia. Happipitoisuuden pieneneminen kerrostuneisuuden aikana on verrannollinen järveen jäte- tai valumavesien mukana tulleen tai järvessä syntyneen eloperäisen aineksen määrään. Osa tästä aineksesta hajoaa vesimassassa, mutta pääasiassa se vajoaa järven pohjaan ja kulkeutuu järven syvänteisiin ennen hajoamistaan.

Järven syvännepisteen pohjanläheisen vesikerroksen happitilanne vaihtelee paljon sääolosuhteiden myötä. Kuitenkin pitkän aikavälin suuntaukset alusveden happitilanteessa antavat viitteitä järven rehevöitymiskehityksestä. Useimmissa Pohjois-Savon suurissa järvissä ei ole havaittavissa selkeätä muutossuuntausta. Muutamissa syvänteissä on kuitenkin havaittavissa happitilanteen lievää heikkenemistä. Rautalammin reitin järvistä Suonteessa ja Pielavedessä pohjanläheisen vesikerroksen happitilanne on ollut alhaisempi kuin 1970-luvulla, vaikka happitilanne on edelleen erittäin hyvä. Myös Juojärven ja Sorsaveden syvänteissä happitilanne on hieman heikentynyt. Juojärven ja Pielaveden muutossuuntaus on kuitenkin siinä mielessä epävarma, että 1970-luvulla näytteet otettiin pari metriä matalammasta paikasta, jossa pohjanläheinen happitilanne on todennäköisesti ollut parempi kuin nykyisellä syvännepisteellä. Pohjois-Kallaveden happitilanne on heikentynyt 1990-luvulla. Aikaisemmin syvännepisteen happitilanne oli vain kerran kymmenessä vuodessa yhtä heikko kuin se on 1990-luvun loppupuoliskolla ollut joka talvi.

 

Taina Hammar, Pohjois-Savon ympäristökeskus

etusivu / sivukartta


Kuvaaja:

Pohjanläheisen happitilanteen muutoksia muutamissa Pohjois-Savon järvissä

Katso myös: Hapetusmenetelmät