Matkailu ja paikallinen kulttuuriperintö
Kysely Sisä-Savon matkailualan yrittäjille paikallisen
kansanperinteen ja kulttuuriympäristön hyödyntämisestä omassa
työssään tehtiin keväällä 2000 Kyläpoluilla -projektin ja
Sisä-Savon matkailuyhdistyksen toimesta. Kyselyjä lähetettiin 39 kpl.
Vastauksia saatiin 13 kpl.
Alla yhteenveto vastauksista:
| Paikallinen kansanperinne ja rakennettu
kulttuuriympäristö:
|
|
Tunnetko oman asuinympäristösi paikallista kansanperinnettä ja
rakennuskulttuuria ?
|
Kyllä tai kohtalaisesti - 4
En tai vähän - 9 |
Mitä seuraavia aihepiirejä ohjelma/retkipalvelujen
yrittäjät
hyödyntävät ? |
Paikallinen rakennuskulttuuri - 5
Esihistorialliset kohteet - 2
Historialliset kohteet - 2
Paikallinen tarinaperinne - 2
Perinnebiotoopit - 1
Paikallinen osaaminen:
tarinankertojat/oppaat - 2
kädentaidot - 3
työmenetelmät - 2
|
Miten yrityksen palvelut, toimintaympäristö tai
nimi pohjautuu paikalliseen perinteeseen ? |
Vanhaa rakennusperintöä on vaalittu. - 8
Yrityksen toimintanimi pohjautuu
paikalliseen nimiperinteeseen,
toimintaan, tuotteeseen. - 6
Kansanperinnettä
ja rakennettua ympäristöä hyödynnetään:
ohjelmapalveluissa - 3
majoituspalveluissa - 6
ruokapalveluissa - 1
Perinnettä ei ole hyödynnetty - 2
|
Kiinnostaako matkailijoita paikallinen kulttuuri ja
historia ?
|
Kyllä kiinnostaa - 10 kpl
Ei, vain tiettyjä ryhmiä - 3 kpl
|
Olemassa olevan tiedon määrä ja
laatu:
|
|
Löydetäänkö tarvittaessa tietoa paikallisesta
kansanperinteestä ja kulttuurista ? |
Kyllä - 3
Ei kovin helposti - 5
"Tieto olisi hyvä olla opaskirjan muodossa.
Historiakirjoja on, mutta pienempi ja kevyempi esittely
kiinnostaisi myös matkailijoita "
|
Mistä tietoa etsitään ? |
Kirjoista, kirjastosta - 4
Kyselemällä paikallisilta - 3
Museosta (Peura, Riuttala) - 2
Internetistä - 1
|
Onko paikallishistoria/kansanperinnetietoa vaikea
hyödyntää ? |
Ei - 3
"Pitäisi olla aikaa ja tietoa miten käyttää juttuja
hyväkseen - mielikuvitusta"
|
| Tarvitsevatko matkailualan yrittäjät
kulttuurikonsulttia laatimaan paikallisiin kulttuuripohjaisiin
teemoihin pohjautuvia toimintaohjelmia ? |
Tarvetta on - 5
Miksipä ei - 4
Ei - 4
"Konsultin pitäisi olla paikan päällä pysyvä
henkilö"
|
Internet -palvelut:
|
|
Markkinoidaanko yrityksiä internetissä ? |
Kyllä - 6 (yhteis- tai oma sivu)
Tekeillä - 3
En - 3
|
Osataanko hakea kulttuuritietoa
internetistä ? |
Kyllä - 1
Harvoin - 1
Ei - 8
|
Pidetäänkö tarpeellisena, että kylällä/kaupunginosalla olisi
omat verkkosivut, joissa oli monipuolista tietoa alueen
palveluista, tapahtumista ja historiasta?
|
Kyllä - 4 -
Ehkä - 4
Ei - 3 - liian pieniä kokonaisuuksia, kunnan kotisivuille,
suurempiin kokonaisuuksiin |
Miten verkkosivujen ylläpito olisi paras
järjestää ? |
"Tarvitaan yhteyshenkilö, yrityksillä ei ole resursseja
asiaan."
"Kunnan elinkeinotoimen on palkattava asian osaava
henkilö."
|
Vastauksista voi päätellä, että matkailuyrittäjät ovat
huomanneet paikallisten tapojen, kulttuurin ja historian kiinnostavan
osaa matkailijoista.
Yrittäjillä on kiinnostusta perinteen hyödyntämiseen omassa
toiminnassaan, mutta perinnetiedon soveltaminen käytännössä koetaan
vaikeahkoksi. Vastaukset antavat myös ymmärtää, että paikallisten
asukkaiden ja yrittäjien välillä tarvitaan enemmän
yhteistoimintaa.
Yrittäjien tulisi käyttää paikallista osaamista, jota varmasti
löytyy perinteisten työmenetelmien (maataloustyöt), kädentaitojen
(sepät, naisten käsityöt, pajutyöt, päreenteko jne.), taiteen, opastuksen
(taidemaalarit, tarinankertojat, paikallishistorioitsijat) ja luonnontuntemuksen
(linturetket, marjaretket) osalta.
Myös maisemanhoidossa, kylätapahtumien ja työnäytöksien ideoinnissa
ja järjestämisessä on vuorovaikutteinen tiedonvaihto ja tavoitteiden
määrittely tärkeää yhteistoiminnan aikaansaamiseksi.
Kylät tarvitsevat asukkaita ja yrittäjiä. Yrittäjillä, ennen kaikkea matkailualalla, fyysisen toimintaympäristön
laadukkuus (maisemanhoito) ja toimivat suhteet paikallisiin ovat yritystoiminnan
tuloksellisuudelle merkityksellisiä.
Paikallisen kulttuuriperintötiedon hankinnassa ja oman
kulttuuriympäristön opiskelussa ei olla kovin aktiivisia. Siihen ei ole
aikaa tai asia koetaan vaikeaksi. Tämän vuoksi kulttuurialan konsultin
työ nähdään jossakin määrin tarpeellisena. Se myönnetään,
että nykyistä enemmän paikallista kulttuuria ja vetovoimatekijöitä
vahvistavia ideoita tarvitaan ohjelmapalvelun, markkinoinnin ja
rakentamisen kehittämistyöhön.
Tarpeellisena pidetään perinnetiedon tarjoamista oppaan muodossa.
Historiakirjojen sijaan kevyet ja tiiviit esitykset kylien
paikallishistoriasta ja tutustumiskohteista kiinnostaisivat varmasti
matkailijoita.
Internet on kustannustehokas kanava yrityksen ja tuotteiden
markkinointiin, ja sitä tulisi hyödyntää nykyistä enemmän. Internetin
etuna on verkostoitumisen helppous. Yrittäjä tai uusia asukkaita
toivova kyläkunta voi linkittyä isompaan markkinointi- tai aihekokonaisuuteen. Nykyään matkailijoita
kiinnostaa tietää enemmän esim. majoituskohteen ympäristöstä, kylän
elämästä ja tapahtumista kuin mitä yritysten omilla tai matkailun markkinointisivuilla kerrotaan. Ympäristönhoito ja vireä kyläelämä
lisää mahdollisen majoitus- tai retkikohteen kiinnostavuutta.
|