Kylapoluilla


Matkailu ja paikallinen kulttuuriperintö 

Kysely Sisä-Savon matkailualan yrittäjille paikallisen kansanperinteen ja kulttuuriympäristön hyödyntämisestä omassa työssään tehtiin keväällä 2000 Kyläpoluilla -projektin ja Sisä-Savon matkailuyhdistyksen toimesta. Kyselyjä lähetettiin 39 kpl. Vastauksia  saatiin 13 kpl.  

Alla yhteenveto vastauksista:

Paikallinen kansanperinne ja rakennettu kulttuuriympäristö:

 

 


Tunnetko oman asuinympäristösi paikallista kansanperinnettä ja rakennuskulttuuria ?

Kyllä tai kohtalaisesti - 4 
En tai vähän - 9 

Mitä seuraavia aihepiirejä ohjelma/retkipalvelujen yrittäjät 
hyödyntävät ?

Paikallinen rakennuskulttuuri - 5 
Esihistorialliset kohteet - 2 
Historialliset kohteet - 2 
Paikallinen tarinaperinne - 2 
Perinnebiotoopit - 1 
Paikallinen osaaminen:
  tarinankertojat/oppaat - 2 
  kädentaidot - 3 
  työmenetelmät - 2 

Miten yrityksen palvelut, toimintaympäristö tai nimi pohjautuu paikalliseen perinteeseen ?

Vanhaa rakennusperintöä on vaalittu. - 8 
Yrityksen toimintanimi pohjautuu
 paikalliseen nimiperinteeseen, toimintaan, tuotteeseen. - 6 
Kansanperinnettä ja rakennettua ympäristöä hyödynnetään:
 ohjelmapalveluissa - 3
 majoituspalveluissa - 6
 ruokapalveluissa - 1

Perinnettä ei ole hyödynnetty - 2 

Kiinnostaako matkailijoita paikallinen kulttuuri ja historia ?

Kyllä kiinnostaa - 10 kpl
Ei, vain tiettyjä ryhmiä - 3 kpl

Olemassa olevan tiedon määrä ja laatu:



Löydetäänkö tarvittaessa tietoa paikallisesta kansanperinteestä ja kulttuurista ?

Kyllä - 3
Ei kovin helposti - 5

"Tieto olisi hyvä olla opaskirjan muodossa. Historiakirjoja on, mutta pienempi ja kevyempi esittely kiinnostaisi myös matkailijoita "

Mistä tietoa etsitään ?

Kirjoista, kirjastosta - 4
Kyselemällä paikallisilta - 3
Museosta (Peura, Riuttala) - 2
Internetistä - 1

Onko paikallishistoria/kansanperinnetietoa vaikea hyödyntää ?

Ei - 3
"Pitäisi olla aikaa ja tietoa miten käyttää juttuja hyväkseen - mielikuvitusta"
Tarvitsevatko matkailualan yrittäjät kulttuurikonsulttia laatimaan paikallisiin kulttuuripohjaisiin teemoihin pohjautuvia toimintaohjelmia ?
Tarvetta on - 5
Miksipä ei - 4
Ei - 4
 "Konsultin pitäisi olla paikan päällä pysyvä henkilö"

Internet -palvelut:



Markkinoidaanko yrityksiä internetissä ?

Kyllä - 6 (yhteis- tai oma sivu)
Tekeillä - 3
En - 3
Osataanko hakea kulttuuritietoa
 internetistä ?

Kyllä - 1
Harvoin - 1
Ei - 8

Pidetäänkö tarpeellisena, että kylällä/kaupunginosalla olisi omat verkkosivut, joissa oli monipuolista tietoa alueen palveluista, tapahtumista ja historiasta?
Kyllä - 4 - 
Ehkä - 4
Ei - 3 - liian pieniä kokonaisuuksia, kunnan kotisivuille, suurempiin kokonaisuuksiin

Miten verkkosivujen ylläpito olisi paras järjestää ?

"Tarvitaan yhteyshenkilö, yrityksillä ei ole resursseja asiaan."
"Kunnan elinkeinotoimen on palkattava asian osaava henkilö."

Vastauksista voi päätellä, että matkailuyrittäjät ovat huomanneet paikallisten tapojen, kulttuurin ja historian kiinnostavan osaa matkailijoista. 

Yrittäjillä on kiinnostusta  perinteen hyödyntämiseen omassa toiminnassaan, mutta perinnetiedon soveltaminen käytännössä koetaan vaikeahkoksi. Vastaukset antavat myös ymmärtää, että paikallisten asukkaiden ja yrittäjien välillä tarvitaan enemmän yhteistoimintaa. 

Yrittäjien tulisi käyttää paikallista osaamista, jota varmasti löytyy perinteisten työmenetelmien (maataloustyöt), kädentaitojen (sepät, naisten käsityöt, pajutyöt, päreenteko jne.), taiteen, opastuksen (taidemaalarit, tarinankertojat, paikallishistorioitsijat) ja luonnontuntemuksen (linturetket, marjaretket) osalta. Myös maisemanhoidossa, kylätapahtumien ja työnäytöksien ideoinnissa ja järjestämisessä on vuorovaikutteinen tiedonvaihto ja tavoitteiden määrittely tärkeää yhteistoiminnan aikaansaamiseksi. 

Kylät tarvitsevat asukkaita ja yrittäjiä. Yrittäjillä, ennen kaikkea matkailualalla, fyysisen toimintaympäristön laadukkuus (maisemanhoito) ja toimivat suhteet paikallisiin ovat yritystoiminnan tuloksellisuudelle merkityksellisiä. 

Paikallisen kulttuuriperintötiedon hankinnassa ja oman kulttuuriympäristön opiskelussa ei olla kovin aktiivisia. Siihen ei ole aikaa tai asia koetaan vaikeaksi. Tämän vuoksi kulttuurialan konsultin työ nähdään jossakin määrin tarpeellisena. Se myönnetään, että nykyistä enemmän paikallista kulttuuria ja vetovoimatekijöitä vahvistavia ideoita tarvitaan ohjelmapalvelun, markkinoinnin ja rakentamisen kehittämistyöhön. 

Tarpeellisena pidetään perinnetiedon tarjoamista oppaan muodossa. Historiakirjojen sijaan kevyet ja tiiviit esitykset kylien paikallishistoriasta ja tutustumiskohteista kiinnostaisivat varmasti matkailijoita. 

Internet on kustannustehokas kanava yrityksen ja tuotteiden markkinointiin, ja sitä tulisi hyödyntää nykyistä enemmän. Internetin etuna on verkostoitumisen helppous. Yrittäjä tai uusia asukkaita toivova kyläkunta voi linkittyä isompaan markkinointi- tai aihekokonaisuuteen. Nykyään matkailijoita kiinnostaa tietää enemmän esim. majoituskohteen ympäristöstä, kylän elämästä ja tapahtumista kuin mitä yritysten omilla tai matkailun markkinointisivuilla kerrotaan. Ympäristönhoito ja vireä kyläelämä lisää mahdollisen majoitus- tai retkikohteen kiinnostavuutta. 




Päivitetty 17.5.2000,
Kimmo.Haapanen@ymparisto.fi / Pohjois-Savon ympäristökeskus