Kylapoluilla

PATOVEDEN KIERROS kivikaudesta pajuaikaan

 

8. Metsäpolku Ukkolasta Syvälahteen

Vanha kulkuväylä Syvälahden ja Ukkolan välillä kulki Syvälahdenkallion sivuitse metsän poikki. Polku on säilynyt kuljettavassa kunnossa.

Perimätiedon mukaan Syvälahden kalliolla on ollut ruotusotamiehen torppa. 1600-luvun lopulla Ruotsi-Suomen kuningas Kaarle XI yhtenäisti ns. ruotujärjestelmän armeijalle. Ruotutalot palkkasivat yhden sotilaan, joka sai palkkansa ruotutorpan muodossa asuntoetuineen ja viljelystuloineen. Torpat olivat ennen isojakoa yleensä yhteismailla, mutta isojaon yhteydessä sotilastorppajärjestystä uusittiin. Syvälahden rantamien sotilastorppa lienee sijainnut kalliolla lähellä lähdettä tai Rantamäen suunnalla.  

Sonkarinsaaren Jokela, Ukkola ja Huuskola muodostivat ruodun nro 108. Vuonna 1690 sotamiehenä oli Risto Laurinpoika Huuskonen. Monet sotilastorpat autioituivat Suuren Pohjan sodan jälkeen vv. 1700-1721. Ruotusotamiehiä ylläpidettiin kuitenkin koko 1700-luvun. Ruotujakoisen sotaväen viimeiseksi suureksi sotanäyttämöksi jäi Suomen sota vv. 1808-1809, jonka tuloksena Suomi joutui Venäjän keisarin alaisuuteen.

Tarina kertoo ruodun sotilaan onnistuneen saamaan sotaretkiltään rahaa niin paljon, että hän päätti kotiuduttuaan kätkeä ne aarteeksi Kettupenkereen louhikkoon. Kun mies astui veneeseensä, kulki se ilman soutajaa vuoren kohdalle rantaan. Piilotettuaan aarteensa asetti hän taian: Aarre nousee kätköstään sille, joka heittää kirveen rannasta sen kohdalle. Juhannusyönä palaa aarteen päällä sininen liekki aarteenhaltijan polttaessa hometta rahoista. 

Kettupenkere on Syvälahdenkallion itäpuolella rannan läheisyydessä. 

Lähde: 
Korhonen, Hannes, Vesannon pitäjän vaiheet. 
Saloheimo, Veijo, 1959. Rautalammin historia. Pieksämäki.




Päivitetty 17.4.2001,
Kimmo.Haapanen@ymparisto.fi / Pohjois-Savon ympäristökeskus