PATOVEDEN KIERROS kivikaudesta pajuaikaan
7. Peltoviljelyä puolen vuosituhannen ajaltaKustaa Vaasa julisti v. 1542 asumattomat erämaat Keski-Suomessa ja Pohjois-Savossa kruunun omiksi. Alkoi voimakas asutustyö ja uudisasukkaille luvattiin verohelpotuksia. Tälle edessä näkyvälle niemelle rakennettiin ensimmäinen talo tiettävästi 1570-luvulla ja toinen 1600-luvun alkuvuosina. Ensimmäiset asukkaat olivat Jämsästä, joiden hallinnassa seudun erämaapalstat olivat olleet. Patoveden ja riihen välinen alue lienee niemen vanhinta peltomaata. Raatikkala ja Huuskola (myöh. Huttula) on ostettu perintötaloiksi 1760-luvulla ja isojaossa vahvistettiin entinen jako. Talojen raja halkaisi niemen pohjois-eteläsuunnassa. Raatikkalan (ny. Ukkola) talouskeskus sijaitsi noin 300 metrin päässä lounaassa nykyisen pellon ja metsän rajalla. Huttulan rakennukset olivat nykyisen Ukkolan puimalan itäpuolella. Eri sukuhaarojen Korhoset ovat hallinneet niemen taloja lähes 300 vuoden ajan. Talot yhdistyivät 1860-luvulla, kun Huttula ostettiin Ukkolaan. Rakennukset Ukkolan rantamaisemat ovat luonnonkauniita vanhoine kilpikaarnamäntyineen, koivu- ja tervaleppäpuustoineen. Pihapiirissä kasvaa poppeleita. Pihan länsilaidalla on 1910-luvulla istutettu kuusirivi. Näihin aikoihin metsäosuuskunta Tapiolla oli seudulla sivutaimitarha.
Pihatien varressa on asuinrakennuksen lisäksi yli 100 vuotta vanha pärekattoinen pajarakennus. Rannalla näkyvä pieni hirsirakennus on verkkomökki. Osin hirsirakenteinen navetta on 1920- ja 1940-luvuilta. Erikoisuutena on betonista valettu alaseinä ja tukipylväät.
Ukkolan vanha päärakennus on 1800-luvun puolivälistä ja edustaa kevyesti talonpoikaista empireä. Aumakattoisuus, nurkkien leveät pilasterit, seinien vaakavuoraus ja ikkunoiden ristikarmit sekä kevyt palkistomainen otsikkolauta ovat tyypillisiä rakennusajan tyylipiirteitä. Rakennuksen tupa on säilynyt vanhassa asussaan ja on kunnioitettavat 4 m korkea sisätiloiltaan. Rakennuksen eteläpäädystä on purettu pois länsisiipi, jossa oli sali. Kulmittain päärakennukseen on aittarakennus. Se on entinen Huttulan talon vanha vierastupa eli pytinki, joka on siirretty nykyiselle paikalleen puimalan takaa ehkä 1800-luvun puolivälin paikkeilla.
Tie jatkuu tilustienä pohjoiseen Ukkolan ja Huttulan vanha tilarajan suuntaisesti. Tien varressa on riihi ja puimala. Riihi on toiminut viimeksi rukiin kuivaamona. Tien reunassa vuorottelevat lehtikuuset ja lehmukset. Maisemapuina on myös sembramäntyjä.
Pieniä laulunpäitä "...Uuras, uljas auramies Näin runoili Ukkolan isäntä Aapeli Korhonen 1900-luvun alkuvuosina. Sonkarinkylä on synnyttänyt koko joukon kansanrunoilijoita, joista tunnetuimmat ovat Ukkolassa syntynyt Paavo Korhonen, hänen tyttärensä Anna-Reetta Korhonen, joka oli jonkin aikaa emäntänä Koivulassa, Optatus Lyytinen Korholankylän Pentinmäeltä ja Juhani Ihalainen. Ukkolassa v. 1775 syntynyt kansanrunoilija Paavo Korhonen tunnetaan paremmin Vihta-Paavona aikuisiän asuinpaikan Sonkarin Vihtajärven mukaan. Paavo Korhosen runot olivat valistusajan hengen mukaisesti rohkaisua oman säädyn aseman arvostamiseen, mutta niissä oli paljon havainnollista opetusta arkielämän tilanteisiin. Runo Nuotta-ankkurista kertoo Sonkarin kylän viisaasta isännästä ja taitavasta sepästä, jotka yhdessä tuumin tekivät siinä 1800-luvun alkuvuosina kylän ensimmäisen nuotta-ankkurin raudasta.
|
|
|
||||
|
|
|
|