Kylapoluilla

PATOVEDEN KIERROS kivikaudesta pajuaikaan


6. Vesitien varrella

Sillalta avautuu järvimaisema etelään Sonkarille (Sångaresierffvi = Laulajan järvi) ja pohjoiseen Patovedelle. Etelässä näkyvä suuri saari on Elosaari, jonne perimätiedon mukaan 1500-luvulla muutti asumaan Sonkarin alueen ensimmäinen asuttaja Pekka Huuskonen Jämsän Juokslahden kylästä.

Toisen vuosituhannen alkupuolella täällä liikkuivat eritoten hämäläiset eräkävijät, jotka pitivät Päijänteen vesistöalueen kaukaisia erämaita nautinta-alueinaan. Savon ja Hämeen välillä toimitetuissa rajankäynneissä 1400-luvulla Vesanto oli jäänyt hämäläisille. Alueen asuttamisessa savolaiset osoittautuivat kuitenkin hämäläisiä ahkerimmiksi.

Pitkillä eräretkillä asuntoina olivat erämajat, joita rakennettiin talojen tai kylien erämaanosille. Nämä olivat jaettu kylän talojen kesken miehenosiin, jotka määräytyivät sen mukaan kuinka suuren alueen mies ehti virkaansa hoitaen l. pyydykset tarkastaen päivässä kulkea.

Miesten työ ei rajoittunut vain pyyntiin ja kalastukseen. Eräpalstoilla myös kaskettiin ja tältä pohjalta muodostuivat tänne keskiajan lopulla ensimmäiset asutusalueet. Monasti  vanhimpien talojen lähellä paikannimet viittaavat entisiin eräsijoihin kuten esim. Majaniemi Ukkolan mailla.

Tässä sillan alla Patosalmessa (nyk. Ukkolanvirta) on ollut lähitalojen yhteinen vesimylly perimätiedon mukaan jo 1600-luvulla. Siitä mitä salmessa oli 1700-luvun loppupuolella kertovat tallessa säilyneet hirsipadon ja myllyn piirustukset (ks. Tienhaaran torpan vaiheet). Padon avulla nostettiin Patoveden pintaa tarvittavan putouksen saamiseksi. Myllyrakennus oli sillan länsirannalla. Mylly ja pato purettiin kyläläisten vaatimuksesta 1830-luvun tienoilla, koska vedennousu aiheutti vahinkoa Vesantojärven rantaviljelyksille.

Patovedestä on nostettu järvimalmia kotitarpeiksi ja eteenpäin Karttulan Sourun ruukille kuljetettavaksi. Järvestä nostettiin pyöreätä ns. hernemalmia. Pohjoisessa näkyvä pieni pyöreä Syväsaari oli malmin välivarastopaikka. Rannalle malmi tuotiin nostolautoilta odottamaan kuljetusta käyttöpaikoille.





Päivitetty 17.4.2001,
Kimmo.Haapanen@ymparisto.fi / Pohjois-Savon ympäristökeskus