PATOVEDEN KIERROS kivikaudesta pajuaikaan   4. Muinais-Päijänteen rantaterassilla Patoveden kierros on merkitty punaisella pisteviivalla.  Nuoli osoittaa kohden Muinais-Päijänteen rantakivikkoa.   Kuva: Timo Jussila, Mikroliitti Oy.         Metsäpolun länsipuolella on Muinais-Päijänteen aikainen rantakivikko. Kivi- ja rantavalli on rantavoimien työn tulos. Vesistökapeikossa on jään rannan suuntainen puristusvoima ollut valtava. Laajentuva jääkansi on työntänyt rantavyöhykkeen kivet valliksi rinnettä vasten n. 9800-9600 vuotta sitten. Jää ja aallot muovaavat rantaa eri tavoin maaperästä ja pinnanmuodosta riippuen. Veden laskettua muinainen rantamuodostuma fossiloituu.  Maastossa on näkyvissä muinaisrantoja - huuhtoumakivikkoina moreenirinteissä - rantatörminä hiekkaisessa maassa -rantavalleina loivilla rannoilla Kiesimän - Sonkarin - Vesannonjärven vesistöhistoria  Alue on vapautunut jäätiköstä n. 11100 vuotta sitten. Sen jälkeinen Yoldia-meren korkein ranta on alueella n. 150 metrin korkeudella. Vesi laski nopean maankohoamisen takia ripeästi. Ancylusjärvivaiheen alkupuolella vedenlasku hieman hidastui, mutta jatkui taas ripeänä lasku-uoman auettua Tanskan salmissa n. 10400 vuotta sitten. Kiesimä kuroutui Kerkonkosken kohdalta Ancylusjärvestä n. 9200 vuotta sitten. Hivenen myöhemmin järvi erottui kokonaan omaksi altaakseen Ancylusjärvestä Kiesimän-Konneveden kannaksen kohdalta Nurkankylässä. Tämän jälkeen on järvellä ollut oma historiansa. Kuroutumisvaiheessa, vedentason ollessa nykyisellä tasolla Kerkonkosken kohdalla, oli vesi altaan pohjoispäässä Vesannon taajaman tienoilla nykyisellä n. 109 metrin korkeustasolla. Vedentaso on pysynyt Kerkonkoskella (tai Nurkankylässä) lasku-uoman kohdalla samana lähes parin vuosituhannen ajan, kun taas muualla vesi on hiljalleen laskenut. Saman aikaan vedentaso Iisvedellä ja Konnevedellä edelleen laski Ancylusjärvessä jopa nykyistä vedentasoa alemmaksi .Kerkonkosken kohdalla Iisvesi lienee laskenut n. 8 m nykyistä alemmaksi ja Pohjoinen-Konnevesi pari metriä nykyistä alemmalla tasolle. Päijänteen ja Keiteleen kurouduttua Ancylusjärvestä n. 8800 vuotta sitten alkoi Muinais-Päijänteessä tulva (koska lasku-uoma sijaitsi altaan nopeimman maankohoamisen alueella pohjoisessa). Noin 7300-7200 vuotta sitten Päijänteen tulva ylsi Kiesimään Kerkonkoskella. Tällöin Kiesimän-Vesannonjärven allas "menetti itsenäisyytensä" ja liittyi osaksi Muinais-Päijännettä. Päijänteen puhkaistua uuden lasku-uoman etelään 7000 vuotta sitten, vesi laski aluksi nopeasti (kuinka nopeasti ja kuinka paljon?) jolloin Kiesimä-Vesannonjärvi jälleen itsenäistyi omaksi altaaksi. Tämän jälkeinen vedentason kehitys on otaksuman varassa, mutta todennäköisesti vesi laski hiljalleen nykytasoonsa, vedentason Kiesimän alueella pysyessä jokseenkin nykyisellä tasolla. Päijännevaiheen korkein ranta on Kerkonkoskella 103 m tasolla ja Vesannolla 107 m tasolla. Lisää tietoa muinaisrantakorkeuksista. Timo Jussila, Mikroliitti Oy   Edelliselle sivulle Etusivu

Päivitetty 7.7.2000, Kimmo.Haapanen@ymparisto.fi / Pohjois-Savon ympäristökeskus