Kylapoluilla

PATOVEDEN KIERROS kivikaudesta pajuaikaan


14.  Tavataan maitolaiturilla !

Maitolaitureita rakennettiin meijerille menevien maitotonkkien noutopaikoiksi. Korkealle jalalle rakennettu lava helpotti painavien tonkkien siirtämistä auton lavalle.

Paikallismeijereitä alettiin perustaa 1800-luvun puolella. Maitonsa meijerit saivat lähiseudun maatiloilta. Viime sotiin saakka oli tavallista että kermat joko soudettiin tai vietiin kovapyöräisillä hevoskärryillä meijerille. Kun kuorma-autot vapautuivat sotatehtävistä sodan jälkeen, alkoi maidon kerääminen autoilla. Maidon keruu tonkissa loppui 1970-luvulla tilatankkien käyttöönoton myötä.

 

Meijerit antoivat maitolavojen piirustuksia tai isännät nikkaroivat lavan omin päin. Kuvassa oleva maitolaiturin rakennettiin 1960-luvulla lähitalojen yhteiseksi maitolavaksi.

Maitolaitureista oli kyläläisille iloa myös tapaamispaikkana ja kyläkunnan yhteisten ilmoitusluonteisten asioiden tiedotuspaikkana. Maitoautoa odoteltiin yhdessä, mutta toimivat maitolaiturit myös linja-autopysäkkinä, postin jakelupisteenä, kauppa-auton odottelupaikkana ja nuorten kokoontumispaikkana.

Tämäkin Sonkarintien maitolaituri on nähnyt monta kuutamoyötä ja monta paria saattaisi tälläkin kylällä jääneen syntymättä, ellei maitolaituria olisi ollut.




Päivitetty 17.4.2001,
Kimmo.Haapanen@ymparisto.fi / Pohjois-Savon ympäristökeskus