PATOVEDEN KIERROS kivikaudesta pajuaikaan
Pesälän pihan poikki vanhaan tapaan kulkee kylätie. Paikalla on tiettävästi ollut Jokelan mäkitupalaisasutusta jo 1800-luvulla. Asutustilaksi Pesälä itsenäistyi vuonna 1921. Pesälän pihapiiri on säilynyt 1900-luvun alkupuolelle tyypillisessä muodossa. Rakennukset ovat eri aikakausilta ja ne on rakennettu perheen ja elinkeinonharjoittamisen kulloisiakin tarpeita vastaaviksi.
Mäkisessä Savossa pihat muotoutuivat vapaasti, rakennukset sijoitettiin käyttötarpeen ja maaston mukaan. Pyrkimys säännöllisempään pihamuotoon levisi Länsi-Suomesta 1800-luvulla. Isoissa taloissa otettiin käyttöön myös pihan jakaminen rakennuksilla tai aidoilla mies- ja karjapihaan. Pesälän piha-alue noudattaa väljästi suorakaiteen muotoa; rakennukset rajaavat pihan neljältä suunnalta. Navetta on sijainnut sijansa lähempänä talo kuin nyt. Pihaa suojaa pohjoistuulilta matala metsäinen kumpare, pellot raivattiin pihan itä- ja eteläpuolella. Asuinrakennus ja navetta ovat pihan vastakkaisilla puolilla. Riviaitta on rakennettu perinteiseen tapaan yhdistämällä hirsiset yksinäisaitat lautaväliköllä.Sauna on tulipalovaaran vuoksi hieman kauempana muista rakennuksista samoin riihi. Saunan jälkeen lähteelle johtavan polun alkupäässä on varastokuoppa juureksille. Seinämistään mukulakivin vahvistettu kuoppa on ollut katettu. Mäkituvissa ja torpissa rakennuksia oli
lukumäärältään vähemmän kuin taloissa. Näin ollen
tavallista oli tilojen monikäyttö. Sauna saattoi toimia riihenä,
aittoihin varastoitiin ruokia ja tavaroita ja niissä myös nukuttiin.
|
|
|
||||
|
|
|
|