Paikallishistoriallisia kohteita
ulkoilureitin ja rantautumispaikkojen lähellä
4. Tiitilänkylä
Tiitilänkylä on osa Juurikkaniemen rekisterikylää. Tiitilänkylä
lienee saanut nimensä seudulla
1500-luvun loppupuolelta lähtien asuneista Tiitisistä. Yksi kylän
vanhimpia asuinpaikkoja on kaakko-luode suuntainen harjanne, jonka
lounaispuolelle jää Löytylampi eli Laurilanlampi. Lammen lähellä
sijannut Iso-Tiitilä on viimeistään
1700-luvulla jaettu kahdeksi tilaksi.
Laurilanrannan laivalaituri edesauttoi
kauppapalvelujen kehittämistä. Kylälle
rakennettiin Vesannon osuuskaupan sivuliike v. 1908 Laurilan talon
pohjoispuolelle lähelle piha-aittaa. Osuuskauppa siirtyi v. 1935
Vesanto-Suonenjoki -maantien varteen. Nykyään liikerakennus on Ilmolan yksityiskauppana.
Laurilan talon paja tien varressa on viime vuosisadalta. Rakennus on
rakennettu pyöreistä hirsistä pitkille nurkille. Pajan ahjo palkeineen
on säilynyt. Seinien palamisjäljistä päätellen on tuli välillä
karannut sepän ahjosta seiniin. Tulipalovaaran vuoksi pajat rakennettiin
pihapiirin ulkopuolelle. Sepäntöitä pajassa on tehty viimeksi 1950-
luvulla.
Pajan vieressä on säilynyt käsin
rakennettu kiviaita uudisrakentajien työn muistomerkkinä. Pelto on ollut viljelyssä ainakin viimeiset
300 vuotta. Herukalle pellot on istutettu 1980-luvulla.
Vanhoilla ihmisillä on muistissa uskomuksia kiviaitoihin kätketyistä
aarteista. Kahdesti vuodessa aarteen paikan paljastaa aarnivalkea,
mutta se ei näy kuin korkeintaan viisi minuuttia kerrallaan. Joka
tietäisi minä öinä aarnivalkea palaa ja menisi sinne, saisi sen arkun
aarteineen. Kerrotaan, että arkku on kätketty 150 vuotta sitten.
Vaskinen arkku on täynnä kultarahoja. (Lähde SKS, Ida Matilainen
Ihalaiskylä, Rautalampi)
Lehtikuuset reunustavat kylätietä Laurilan talouskeskuksen
luona.
Usein talojen metsäkouluja käyvät pojat toivat lehtikuusentaimia
kotitiloilleen. Metsäyhtiöiden taimitarhoilla ja koeistutusaloilla
istutustöissä olleet saivat myös taimia kotipaikoillensa.
Laurilan pihan eteläpuolella on pieni hirsiaitta. Perimätiedon mukaan
aitta on rakennettu v. 1739 nykyisen Vesannon eteläisten ja niitä
lähinnä sijainneiden ruotusotamiesten aseiden ja muiden varusteiden
yhteiseksi säilytyspaikaksi. Aseaitta oli tässä käytössä
ruotujakolaitoksen ajan loppuun saakka eli vuoteen 1809, jolloin Suomi
joutui Venäjän vallan alle.
|
