Kehittämisehdotuksia Sonkarin ja Tiitilänkylän kulttuuriympäristön ja -perinnön säilyttämiseksi ja hyödyntämiseksi 

Kulttuuriympäristön hoidon järjestäminen

Työministeriö jakaa esim. kunnille ja kuntayhtymille (mom. 34.06.02 ja 36.06.30) määrärahaa työllisyyslain mukaisten palkkausmenojen ja työllistämisestä aiheutuvien muiden menojen maksamiseen.

Kunnan lisäksi rekisteröity yhdistys esim. kylä- tai Kotiseutuyhdistys voi työllistää pitkäaikaistyöttömän yhdistelmätuella. Metsuri- ja kirvesmiestaidot omaava henkilö olisi suuri apu kylillä raivaustöissä ja rakennusten/rakenteiden kunnostustöissä. Työllistetty voisi toimia useamman kylän alueella. Sonkarin ja Tiitilänkylän kulttuuriympäristön hoito-ohjelman pohjalta voi näille kylille tehdä ennalta tarkan työsuunnitelman ja päättää myös kohteittain työnvalvonnasta. Päävalvoja pitää nimetä erikseen.

Itä-Suomen tavoite 1 -ohjelmakaudella rakennerahastosta voi saada hankerahoitusta kylien kunnostamiseen, osaamisen vahvistamiseen (kulttuurimatkailu) ja maaseutuperinnön säilyttämiseen (kulttuuriperintö) ja omaehtoiseen paikalliseen toimintaan ja ympäristönhoitoon kohdistuviin toimenpiteisiin.

Lue tästä enemmän toimenpidekokonaisuuksista. 

Kylien kulttuuriympäristön hoitosuunnitelma on hyvä lähtökohta paikallisvetoisen kylähankkeen toimenpidesuunnitteluun. Hankerahoituksen avulla voi kylä työllistää paikallisia ympäristönhoitotöihin (raivaustyöt, rakennusten kunnostus, vanhusten piha-alueiden kunnostus, jne.).

Vajaa-käyttöisten vanhojen asuinrakennusten ja kesämökkien käyttöastetta tulisi tehostaa yhteisellä kuntavetoisella markkinointikampanjalla. Viime vuosina suomalaisista on tullut ahkeria vuokrattavien kesämökkien/kesäasuntojen käyttäjiä.

Varmasti monelta kylältä Sonkarin tapaan löytyy vanhoja korjauskelpoisia rakennuksia kuten esimerkiksi Pesälän asuinrakennus ja Sonkarin vanha koulu, joiden kunnostusarvo arvioidaan usein paikallisin silmin liian alas.

Hyvä esimerkki kunnan aktiivisuudesta autiotalojen myynnin edistämisessä ja samalla kylien elinvoimaisuutta lisäävässä toiminnassa on Kiihtelysvaaran autiotalopörssi.

Sonkarin ja Tiitilänkylän hoitosuunnitelma on työrukkanen alueen kulttuuriympäristöjen hoidon käynnistämiseen. Kuntaan tulisikin perustaa pieni työryhmä (viranomaisista, kylätoimikuntien edustajista), joka jatkoa varten pitää suunnitelmaa ajan tasalla ja miettii yhdessä toteuttamistapoja sekä auttaa muita kylätoimikuntia tekemään hoitosuunnitelman kylälleen.

Matkailu ja kulttuuriympäristö

Kulttuuriympäristön ja -maisemanhoito ja sitä tukevat erilaiset toimenpiteet parantavat matkailun lähtökohtia. Maisemanhoidon konkreettisten tavoitteiden määrittämisessä ja toteutuksessa keskustelua tulee jatkuvasti käydä matkailuyrittäjien, kunnan viranomaisten ja kylätoimikunnan kesken.

Maaseutumatkailun mahdollisuudet ovat omintakeisuudessa ja yksilöllisyydessä. Ratkaisut ympäristön hyödyntämisessä tulee olla ympäristövastuullisia.

Luonto on tärkeä ja usein sen katsotaan olevan myös maaseudun ainoa vetovoimatekijä. Maisemia hoidetaan ja näin luodaan viihtyisyyttä ja uskoa oman asuinympäristön arvoon. Uusille elinkeinoille se ei riitä. Tarvitaan ideoita ja sisällöntuotantoa kauniisiin puitteisiin, siten vahvistetaan maaseudun uusien elinkeinojen menestystä. Tarvitaan kulttuurin ja luonnon tuntemusta - ja hyvää yhteistyötä.

Sonkarinjärven ja Niiniveden välisen alueen matkailullisia vetovoimatekijöitä ovat:

• vaihteleva luonnonympäristö ja järvimaisemat 
• asukkaiden yhteistyöhenkisyys
• vesikapeikon esihistoriallinen rikkaus
• vanhat rakennuskulttuurisesti arvokkaat pihapiirit
• maisemassa havaittava historiallinen jatkuvuus
• asutuksen läheltä löytyvät elinkeinohistorialliset rakenteet ja jäljet maastossa (tervahaudat, nauriskuopat, vanhat järvikuiviot kuivatusojineen, karjakujat, rauniot)
• vanhan kyläkunnan vaiheikas historia ja kansanrunousperinne
• palvelut

Sonkarin ja Tiitilänkylän alueen matkailulle on tärkeintä palvelujen säilyvyys. Nykyisellään, kun kylällä on kauppa ja majoitus- ja ohjelmatoimintaa matkailun kehittämiselle on mahdollisuuksia. Luontomatkailuun tulisi tuoda sisältöä myös kylän vaihderikkaasta historiasta, elävästä muisti- ja perimätiedosta ja kylälle syntyneen yritystoiminnan monipuolisuudesta. 

• Tutustu kylän yrittäjyyteen -retkiä

Puutarha-alan yritys Suonenjoentien varressa Tiitilänkylällä.

Sonkarilla on kiinnostusta erityisesti vesi- ja eräretkeilypalvelujen kehittämiseen. Rautalammin reitin kirkkaat ja puhtaat vedet ja Keitele-Päijänne -kanavan avaama vesiyhteys Päijänteelle ovat seudun matkailulle keskeisiä tekijöitä. 

• Laurilan rantautumispaikan laituri tulee rakentaa uudelleen ja nuotiopaikka siirtää kauemmaksi jätepisteestä 
• kehittää opastettuja melontaretkiä  

Koivulahden pohjukka on paikallisesti merkittävä lintulahti. Paikka mainitaan jo esimerkiksi Pohjois-Savon lintutieteellisen yhdistyksen Kuikan kotisivuilla. Lintuharrastus ja retket hyville lintutorneille ovat lisääntymään päin. Tälle kohderyhmälle tulisi markkinoida myös kylän muita ulkoiluretkeilykohteita ja majoitusmahdollisuuksia. Yhteistyötä muiden kylien yrittäjien kanssa tarvitaan. 

• Koivulahden pohjukkaan rakennetaan lintutorni

Sonkarilla harjoitetaan nuottausta. Kalastusmatkailun kehittämiseen on siis resursseja. Kalastusperinteen kunniaksi tulisi kalastuskuntien merkitä talteen karttoihin vanhat nuotta-apajat nimistöineen. 

• vesien käyttöön liittyneitä eri aikakausien rakenteita ja perinteitä tulee säilyttää ja kunnostaa
  

Patoveden kierros -reitin käyttö

Sonkarille valmistui Kyläpoluilla -projektin aikana noin 8 km mittainen retkeilypolku Patoveden kierros. Reitistä on tehty opaskartta ja reittiopas, jossa esitellään reitin paikallishistoriallisia kohteita. Kävelyreitti kytkeytyy kylän uimarannan luona Sisä-Savon ulkoilureittiin ja retkisatamaverkostoon. Reitti merkitään myös painettavaan Pohjois-Savon retkeilyreitit -karttaan, jonka julkaisijana on Pohjois-Savon liitto.

Patoveden kierros kulkee esi- ja vesistöhistoriallisesti antoisissa maisemissa. Reitti yhdistyy Sisä-Savon ulkoilureittiin ja sen lähtöpisteen luona on rantautumispaikka. Reitin varrella on uimaranta ja myös yrittäjiä, jotka tarjoavat opastusta ja esittelevät omaan yritystoimintaansa. Reitin varrelle Koivulahdelle on suunnitteilla myös lintutorni. Jokelassa on esillä pitkään taidetta harrastaneen ja näyttelyitä järjestäneen Sisko Matilaisen taideteoksia. Melko lähellä Kortekankaalla, ulkoilureitin varrella asuu, myös toinen taiteilija Aune Simonen.

Ehdotuksia reittiin liitettävistä tapahtumista tai ohjelmatarjonnasta:

• Yhteistyö alueen hallinto- ja tutkimuslaitosten ja paikallisten yhdistysten ym. asiantuntijoiden kanssa opetuspainotteisten retkien järjestämisessä Patoveden maisemissa esimerkiksi: 
  - Geologisen tutkimuskeskuksen geologit (maaperä, kallioperä) 
  - Kuopion kulttuurihistoriallisen museo (arkeologia)
  - Peuran museon museonhoitaja (rakennukset, alueen historia) 
  - Kuopion luonnontieteellinen museo (linturetket, kasvillisuus) 
  - Kuopion yliopiston tutkijat (kasvillisuus, eläimet). 
  - Pohjois-Savon ympäristökeskus (perinnemaisemat, vesistöt) 
  - Vesannon kotiseutuyhdistys (vanhat asuinpaikat ja kotiseutuperinne) 
  - Kuopion Luonnonystävät ry 
  - Pohjois-Savon lintutieteellinen yhdistys Kuikka 
  - Suomen Kotiseutuliitto

Yllä mainituista laitoksista kannatta aina kysyä opasta retkelle, jonka tavoite on kotiseudun, luonnon ja kulttuurin tuntemuksen lisääminen. Neuvottelemalla kustannukset voidaan sopia kulukorvauspohjalta.

• tutustumisretki paikalliseen yrittäjyyteen 
  - Herukkaviljelmät 
  - Hunajantuotanto 
  - Karjatilat
  - Pajuviljelmät 
  - Pienteollisuus (linnunpöntöt)
  - Puutarha
  - Taidemaalarit   
  
  

Kylätapahtumat

Sonkarin ja Tiitilänkylän yrittäjät ovat osallistuneet myös naapurikylän Kerkonkosken kesätapahtumiin. Kylien välistä yhteistyöstä on tarkoitus jatkaa perinneviikkojen järjestämisillä. Vuonna 2000 valmistunut Patoveden kierros ja Kyläpoluilla -projektin kotisivut tarjoavat aineistoa kylän uusien ja vanhojen tapahtumien sisältotuotannolle kuten esimerkiksi Tiitilänkylän ja Sonkarin kylätoimikunnan järjestämälle Patoveden ympäripyöräily -ulkoilutapahtumalle.

Vesanto olisi hieno aloituskohde myös Suomi Meloo -tapahtumalle. Yleisesti ottaen hienoja melontavesiä ovat Vesantojärven kapeikot, Jokelan joki, Sonkarin pohjoisrannat Sonkarinpohjaan saakka ja kapeikot kuten Riitunvirta tai Pentinoja. Vihtajärvi tarjoaa erämaisen pienmiljöön ja Vihta-Paavon runoille taustamaiseman.

• Yhden kylän voimin ei voi kuitenkaan kovin isoja matkailuhankkeita toteuttaa eikä ole kylän voimavaroja ajatellen viisasta pitkän päälle toimia yksinään vaan on haettava yhteistyökumppaneita laajemmalta alueelta.
  

Maisemallisesti ja sisällöllisesti mielenkiintoiset kulkureitit

Omille asukkaille ja matkailijoille on suunniteltu ja toteutettu Kyläpoluilla -projektin aikana 1999-2000 Patoveden kierros -niminen kävelyreitti, joka kytkeytyy kylän uimarannan luona Sisä-Savon ulkoilureittiin ja retkisatamaverkostoon.

Kylillä on säilynyt myös muita vanhoja kylätienpohjia ja metsäpolkuja, joissa on aineksia maisemallisesti ja historiallisesti mielenkiintoisille kävelyretkille:

• Korholankylä Sonkarin kylällä on Vanhalan ja Mattilan valtakunnallisestikin arvokkaaksi kulttuuriympäristöksi luokiteltu miljöökokonaisuus. Monipuolisen ja kunnossa pidetyn rakennuskannan lisäksi talouskeskusten lähiympäristössä on säilynyt monia mielenkiintoisia jälkiä (rakenteita ja muokattua ympäristöä) järvialueen elinkeinojen harjoittamisesta kuten tervahauta ja järvikuivio kuivatusojineen.
• Vanha kylätie Pentinojan suulta Vanhalan pihalle on hieno kulttuurihistoriallinen kulkureitti, johon voisi yhdistää Pentinkallion ja Pentinjärven järvikuivion. Pentinlahteen laskevaa Pentinojaa myöten pystyisi ehkä melomaan, mutta ojan rannat tulisi harventaa liiasta lehtipuusta. Ympyräreittinä kulkumuoto olisi kävely.
• Viehättävä kulkureitti sijaitsee Siikakallion, Sammakkosaaren, Soimakallion, "Rakkaudenlähteen" ympäristössä. Paikoin vanhat kylätiet ovat säilyneet kovapohjaisina polkuina ja niiden varrelle jäävät perinteiset retkikalliot kuten Siikakallio, Kokkokallio ja Soimakallio. Sammakkosaarentien varressa on Karkeamaan laidunmetsikkö. Pyörällä reitin voi ajaa teitä myöten. Kyläteiden pohjat ovat vain kävelyyn sopivia.
• Sonkarintieltä lähtee kaksi pistotietä Koivuniemeen päin. Koivulan ja Koivuharjun pihojen läpi kulkevat peltotiet ovat pistoteiden välisiä yhdysteitä. Selkämän talon luota lähtee peltotie itään ja yhdistyy Syvälahten peltotielle. Pistoteitä pitkin pääsee lähelle Koivulampea ja Koivulahden länsirantaa. Koivulahti ja -lampi ovat linnustollisesti mielenkiintoisia.

Retkisatamana kehittämisen arvoinen paikka on

• Haudankaarre, jonka vahvuuksia on hyvin autenttisena säilynyt asumus ja pienmaisema, asukkaan elämäntarina, rantasijainti, komea vanhahko metsä, karun kivikkoinen kirkas järvi, Ilveskolo, Sompalan leirikeskus, lähisaaret (Lapinsaari, Kaijansalo, Tirriluoto). Partiolaisten maja on noin 2 km päässä.

Rannalle voisi rakentaa nuotiopaikan melojille ja pienveneilijöille. Tupaa ja aittaa voisi käyttää yöpymiseen avaintupa -periaatteella. Tuvan sisutuksen ja yleensäkin paikan irtaimiston säilyminen on turvattava organisoidulla toiminnalla. 
- Kylän yrittäjät voisivat järjestää retkiä kirkkoveneellä esim. "kyläkirkkoon"
- Koululaisille päiväretki vanhan Katrin torpalle. 
- Torpalle asukas, joka saa ilmaisen majapaikan opastusta ja pientä ympäristön hoitoa vastaan. Edellyttää keittopaikan järjestämistä.

Sonkarin seudulla on vähän näköalapaikkoja, mutta perinteinen retkipaikka ja näköalakallio edellä mainittujen lisäksi on:

• Hiidenvuori Niiniveden itärannalla. Retkiä vuorelle järjestää mm. Tiitilänkylän Tulilan tilalla toimiva Hiisiretket. Yrittäjä on profiloinut yrityksensä imagoa ja ohjelmatarjontaa paikallisesta kulttuuriperinnöstä käsin.

Vanhoja luonnonkauniita ja myös hiekkarantaisia retkikohteita ovat olleet Elosaaren hiekkapoukamat ja Siikalahden lahti. Osassa näistä parhaimmat ranta-alueet on jo rakennettu.

Pentinkalliolla. Kivessä kaiverruksia ajalta, jolloin nuoret viettivät kalliolla juhannusta.

• Sisällysluettelo
• Etusivu