Ohjausryhmän 1. kokous

18.5.1999 klo 9.00-11.00

Pohjois-Savon ympäristökeskus

Läsnäolijat:

Ahola Teija Pohjois-Savon ympäristökeskus
Haapanen Kimmo Pohjois-Savon ympäristökeskus
Heiskanen Pentti Sisä-Savon liitto
Partanen Minna TE-keskus
Koponen Sanna Peuran museo
Kotiluoto Simo Pohjois-Savon Liitto
Saarelainen Osmo Sisä-Savon matkailuyhdistys

Poissa:

Ikonen Raisa POMO ry
Muhonen Airi Savo-Karjalan tiepiiri

MUISTIO

1.

Ohjausryhmän puheenjohtajaksi esitettiin POMO ry:n vetäjää, Raisa Ikonen. Koska hän oli estynyt osallistumasta kokoukseen, toimi puheenjohtajana Sisä-Savon seutuyhtymän toimitusjohtaja Pentti Heiskanen. Sihteeriksi valittiin projektisuunnittelija Teija Ahola.

2.

Läsnäolijat esittäytyivät.

3.

Ohjausryhmän ja työryhmän ohjeet käytiin läpi ja hyväksyttiin pienin tarkennuksin. Esitys väliraportin ja loppuraportin sisällöstä hyväksyttiin. Molemmista on tarkistettu versio muistion liitteenä (1, 2). Ohjausryhmän kokouksista pidetään muistiota.

Päätettiin maksaa projektin budjetin puitteissa matkakorvaukset yhteistyöryhmän jäsenille, jotka ovat pääsääntöisesti yrittäjiä.

Työryhmän jäseniksi ehdotettiin Kimmo Haapasta, Sanna Koposta, Osmo Saaralaista ja Raisa Ikosta. Työryhmän vakituisiksi jäseniksi valittiin läsnäolleista Kimmo Haapanen ja Sanna Koponen. Raisa Ikosta päätettiin pyytää työryhmään. Asiantuntijajäseniksi kutsutaan tarvittaessa mm. arkeologi, vt. museonjohtaja Jouko Aroalho, arkkitehti Sirpa Sivonen ja muita asiantuntijoita. Tärkeänä pidettiin kuntien edustajien mukanaoloa työryhmätyöskentelyssä.

Projektisuunnittelija kutsuu työryhmän koolle kesä/heinäkuussa.

4.

Seuraava ohjausryhmän kokous pidetään tiistaina 5.10 klo 13.00 Pohjois-Savon ympäristökeskuksessa, Sepänkatu 2 b, neuvotteluhuone Pihlaja 3 krs, 70100 Kuopio.

5.

Teija Ahola esitteli projektin toimintasuunnitelman aikatauluineen. Ohjausryhmä hyväksyi suunnitelman. Projektin kustannussuunnitelma jaettiin ohjausryhmän jäsenille. Ympäristökeskus pitää työaikakirjanpitoa virkatyöpanoksen osalta. Projektisuunnittelija pitää omasta työstään työaikakirjaa.

Keskustelussa todettiin, että Kyläpoluilla -projektin tavoite vahvistaa paikallisen osaamisen ja kulttuuriperinnön hyödyntämistä mm. maaseutumatkailussa on oleellinen ja ajankohtainen. Tällä tavoin synnytetään omaperäisiä ja uusia mielenkiintoisia matkailutuotteita. Oman kulttuurin ja asuinympäristön tutkiminen ja esille nostaminen aktivoi ja yhdistää kyläläisiä.

Ajankohtaiseksi projektin tekee myös yhtaikaisuus Sisä-Savon ulkoilureittien (patikointi, ratsastus ym.) suunnittelun kanssa. Runkoreitit tarvitsevat tuotesisältöä ja vetovoimatekijöistä paikallisesta kulttuurista ja paikallistason reiteistä.

Projektin tarkoitus hakea tutustumisreitille teemaa myös paikallisesta tarinaperinteestä on hyvä asia ja sen tiimoilta on ajankohtaista keskittyä esim. paikannimiin ja niiden taustoihin, koska vuoden 1999 Euroopan Rakennusperintöpäivän teemaksi Suomen Kotiseutuliitto on valinnut paikannimet. Peuran museossa on arkistoitu suuri määrä juuri paikannimiin liittyvää tarinaperinnettä. Todettiin myös matkailuyrittäjillä olevan huutava pula paikallistiedosta, jonka pohjalta ideoida ohjelmapalveluja.

Sisä-Savon matkailuyhdistyksellä on intressiä kehittää kulttuurimatkailua. Suunnitteilla on mm. luontomatkailuprojekti. Iisveden ja Kolikkoinmäen kulttuurihistorialliset arvot nähdään hyvänä resurrsina kulttuurimatkailun kehittämiseen. Yhteistyötä tehdään Peuran museon kanssa.

Internet -informaation kohdalla ongelmallisinta on tiedon päivittäminen. Kunnissa kotisivuja ylläpitää se kuka ehtii. Vanhentunutta tietoa löytyy valitettavan paljon. Sisä-Savon seutuyhtymä onkin järjestänyt kunnille koulutusta www-sivujen ylläpidosta. Tietoverkkojen kehittäminen ja niiden hyväksikäyttö on maaseutuyritysten kannalta elintärkeätä. Matkailuyrittäjien tulisi liittyä yhteistyöverkostoon, jotta informaation välittyminen nopeutuisi ja vakiintuisi kaikkien yrittäjien hyödyksi.

6.

Ohjausryhmän jäsenet esittelivät omien toimialojensa osalta käynnissä olevia projekteja Sisä-Savossa. Sisä-Savossa on suuntauduttu kulttuurimatkailun kehittämiseen.

Peuran museolla on vireillä museokorttelin kehittämishanke. On katsottu ajankohtaiseksi ja tarpeellista pohtia miten museon tietotaitoa voidaan tuoda matkailuelinkeinon käyttöön. Museosäätiön omistamaa metsätilaa ollaan kehittämässä matkailun käyttöön. "Peuran päiväkunnassa" voi tulevaisuudessa harjoitella erätaitoja neljässä eri historialliseen aikakauteen sijoittuvassa eräkylässä. Alueella kulkisi myös historiallinen eräkyläpolku. Mitä kaikkea metsä antoi entisajan ihmiselle, selviää polun varrelta. Metsätila sijaitsee museotien lähellä. Vireillä on myös kulttuurimatkapakettien suunnittelu esim. "Luolamiehen herrana". Valmiina on opastettuja kiertoajeluja Kuin vierivä virta (Konnekoskella) ja Emäpitäjän eväät (elinkeinot). "Nainen ajassa" -projekti on ollut käynnissä tänä vuonna (Marttojen valtakunnallinen juhlanäyttely).

Sisä-Savon matkailuyhdistyksellä on käynnissä Maaseutumatkailu -hanke (POMO), jonka tavoitteena on parantaa matkailuyritysten tuotteiden laadullista ja yrittäjien liikkeenjohdollista tasoa. Hankkeessa keskitytään palvelujen tuotteistamiseen ja yrittäjien yhteistyön lisäämiseen.

Sisä-Savon marjaelinkeinon vahvistamiseksi on käynnissä kehittämishankkeita, joissa tavoitteena on marjatilayrittäjien kilpailukyvyn lisääminen verkottuvan yhteistyön kautta. Hankkeiden rahoitukseen ovat osallistuneet mm.Pohjois-Savon liitto, TE-keskus, MMM ja kunnat. Hanke Suonenjoen Mansikkakarnevaalien sisällön ja imagon kehittämiseksi ja uudistamiseksi on ollut käynnissä vuodesta 1998.

Sisä-Savon ulkoilureittihanke on suunnitteluvaiheessa. Riuttalan talonpoikaismuseon rakennusten, ympäristön ja esineistön kunnostaminen on ollut käynnissä vuodesta 1996. Jatkohanke keskittyy museon toiminnan kehittämiseen. Tervon Äyskosken Lohimaan kehittämishanke on käynnissä. Vesannon luontoinstituutti Vesalan suunnittelu on pysähdyksissä.

7.

Ahola esitteli kohteiden valintakriteerit ja jakoi jäsenille ehdolla olevien kohteiden esittelyt. Projekti on käynnistynyt Vesannolla Sonkarin kylällä. Toinen varsinainen kohde on vielä valitsematta. Projektisuunnittelija aloitti keskustelun kohteiden määrästä ja laadusta.

Ohjausryhmä esitti, että projektin tuloksellisuuden ja tavoitteiden saavuttamisen kannalta on toimenpiteet tehtävä riittävän syvällisesti. Tämän vuoksi esitetään valittavaksi kaksi varsinaista kohdealuetta. Muille (1-3) kulttuuriympäristön hoidon suunnittelusta ja tutustumisreitistä kiinnostuville kylille projektisuunnittelija voi tarjota asiantuntija-apua ja toimia yhteyshenkilönä asukkaiden ja viranomaisten välillä sekä tukea kyläläisten omatoimista suunnittelua projektin aikataulun puitteissa.

Kohdekylän valinnassa oleellisinta on kylätoimikunnan aktiivisuus ja kiinnostus asiaan. Toisaalta kohteet voisivat olla tyypiltään erilaisia kyliä. Sonkari on edelleen selkeästi maatalouskylä. Toinen kohde voisi olla rakenteeltaan heterogeenisempi. Tärkeää on myös kohdealueen linkittyminen Sisä-Savon ulkoilureitteihin. Projektisuunnittelija valitsee toisen varsinaisen kohdealueen kesäkuun alussa.

8.

Puheenjohtaja päätti kokouksen.