Patoveden Kierros
1. Kivikauden asuinpaikka
Piia Julkusen kirjoitus pajutöiden
syntyhistoriasta:
MUINAISET PYYNTIVÄLINEET PATOVEDEN
RANNALLA

Kuva: Veikko Matilainen, 2000,
Vesanto.
Sain mielenkiintoisen mahdollisuuden
osallistua Kyläpoluilla -projektiin valmistamalla pajutöitä Patoveden
kierroksen varrelle. Työtehtävä alkoi retkellä Vesannolle tutustumalla
paikkaan ja projektiin. Samalla minulle selvitettiin paikan historiaa.
Patoveden ääreltä Vesannolta on löydetty viisi esihistoriallista
asuinpaikkaa ja muinaisrantatasanne. Kivikauden elämää ajattelee
äkkiseltään hyvin alkeelliseksi ja yksinkertaiseksi, mutta tarkempi
tutustuminen osoittaa, ettei elämä paljon eroa meidän nykyisestämme.
Ihmiset asuivat kota- asumuksissa ja elämään kuului ruuan keräily
sekä pyydystäminen. Kivikausi kuuluukin pyyntikulttuurin aikaan, jolloin
ihmiset siirtyivät tarvittaessa paikasta toiseen ravinnon saamiseksi.
Säilynyt esineistö osoittaa kekseliäisyyttä ja käden taitoa arkisten
pulmien ratkaisussa. Käyttöesineet ovat olleet hyvin
tarkoituksenmukaisia ja käytännöllisiä.
Yksi Vesannon kivikautisista
asuinpaikoista on löydetty Patoveden rannalta uimarannan kohdalta, johon
päätin sijoittaa myös omat työni. Tuntui luontevalta lähestyä
kivikaudenajan ihmisiä ja ottaa aihe sieltä. Tavoitteenani oli tuoda
paikan historiaa esille. Otin humoristisen asenteen ja aiheekseni tehdä
pajusta muinaisia pyyntivälineitä, koska pyyntikulttuuri kuului
aikakauteen. Tästä tuli nimi: "Muinaiset pyyntivälineet"
töilleni. Pajusta ja puusta tekemilläni pyyntivälineillä ei
todennäköisesti ole mitään sen ajan esikuvaa, sillä tein työni
täysin mielikuvitukseni avulla. Yritin suunnittelussani asettua
kivikauden ihmisen asemaan ja keksiä pyyntivälineitä materiaalista jota
itse käytin.
Ensimmäiseksi valmistin suuremman työn,
pajuverkon. Tein sen kieputtamalla pajurenkaita ja yhdistämällä
niitä toisiinsa. Materiaalina käytin kuoripajua, tuoretta sekä
liotettua. Työ asetettiin roikkumaan kahden puun väliin. Kuviteltu
käyttötarkoitukseni verkolle oli se, että sillä olisi voitu pyytää
kaloja, tai jopa maalla olevia eläimiä heittämällä verkko saaliin
päälle! Pajuverkon merkitystä voi ajatella myös tämän projektin
kautta. Kyläpoluilla -projekti yhdisti ja liitti paljon ihmisiä
historian sekä paikan kautta toisiinsa. Pajuverkolla tahdon muistuttaa
kuinka perintömme ja historian merkitys on tärkeää, eikä sitä saa
unohtaa. Myös internet on verkko, jossa projektin tulos on kaikkien
nähtävillä.
Suunnittelin lisäksi kaksi pienempää
pyyntivälinettä, jotka ovat puisia pyyntiloukkuja. Pyyntiloukut
ovat maalla ja niiden käyttötarkoitus voisi olla turkiseläinten
pyytäminen. Loukut on tehty kahdesta järeästä puupölkystä, jotka on
halkaistu. Halkaistut puolet on pönkitetty auki ja ylempään
"leukaan" on laitettu teroitettuja pajukeppejä hampaiksi,
alempaan osaan laitetaan syötti. Eläimen mennessä syötille loukku
laukeaa, ja eläin jää leukojen väliin. Tämä on toimintatapa millä
ajattelin pyyntiloukkujen toimivan.
Historia oli viedä minut mukanaan, ja
ajatuksiini jäi vielä muhimaan monenlaisia ideoita pyyntivälineiksi.
Todennäköisesti jäisin nälkäiseksi näillä pyyntitavoilla, mutta
toivon "Muinaisten pyyntivälineiden" herättävän
katsojissa myönteisiä mielikuvia. Ehkä ajatukset karkaavat kauaksi
esi-isiemme, ensimmäisten savolaisten luo, tai paju herättää
mielenkiinnon kokeilemaan sen mahdollisuuksia? Tai mikä parasta, jos
työni huvittavat ja saavat ihmiset hyvälle tuulelle!
Töiden suunnittelu:
Artenomi Piia Julkunen
Valmistus: Piia Julkunen ja Sakari Kupsala
Valmistusaika: Kesä- heinäkuu 2000
|