Paikan nimi - paikan muisti
Syvälahti kuvattuna Rantamäen
rantalaidunten yli Patovedelle päin.
Veikko Matilainen.
Muistitietoa kylän historiasta
Sonkari
Sonkari on suurehko järvi Niiniveden, Kiesimän ja Konneveden välissä. Sonkari-järven ympärillä on samanniminen rekisterikylä, jonka entinen virallinen nimi oli Sonkarinsaari.
Joh. Laitinen on kirjoittanut muistiin tarinan Sonkarinsaari-nimen taustasta. Kerrotaan, että Sonkarissa olevassa Elosaaressa asui Lauri-niminen mies, joka joutui sotaretkelle. Eräänä iltana kuului järveltä laulu, ja kotona odotteleva Laurin vaimo tunsi sen miehensä ääneksi. Hän sanoi iloisena: "Lauri tulee, koska laulu kuuluu". Järven nimeksi tuli Sångareierffvi = laulajan järvi ja saarta kai sanottiin nimellä Sångaresaari.
Isojaon kartassa (MHA)
on järven nimi Sångarinjervi ja kartassa Kiesimän viljelyksistä v:lta
1775 maininta kylästä: Songarin Sari by.
Tiitilänkylä
Tiitilänkylä on osa Juurikkaniemen rekisterikylää. Tiitilänkylä lienee saanut nimensä seudulla 1500-luvun loppupuolelta lähtien asuneista Tiitisistä.
Yksi kylän vanhimpia asuinpaikkoja on kaakko-luode suuntainen harjanne, jonka lounaispuolelle jää Löytylampi eli Laurilanlampi. Harjanteella on kaksi taloa: Närhi eli entinen Iso-Tiitilä ja Laurila, entinen Harjula.
Lue lisää tarinoita paikannimien
taustoista sekä muuta Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran
Kansanrunousarkistosta löytyvää kertomaperinnettä.
Lähteet:
Korhonen, Hannes, 1996. Vesanto, kivikaudesta nykypäivään,
paikallishistoriallisia katsauksia.
Laitinen, Jos. 1917. Vesannon pitäjän vaiheet. Helsinki.
MHA = maanmittaushallituksen arkisto, Isojaon kartta