Yhteenveto Kerkonkosken kyläalueen
vetovoimatekijöistä
Kerkonkoski on valittu kerran vuoden kyläksi. Kylän elinvoimaisuuden
ja yhteistoiminnan tunnusmerkkinä voisi toimia komea maisemallisesti
hallitsevalla paikalla sijaitseva Seurala.
Koskella ja vesiväylällä yleensäkin on tärkeä asema kylän historiassa. Säilynyt Kerkonkosken myllyrakennus onkin kylän identiteetin kannalta merkittävä rakennus. Koskivoiman hyödyntäminen alkoi myllytoiminnalla saaden rinnalleen myöhemmin teollisuutta. Tuottavan toiminnan loputtua vesiuoma sai arvoa kulkuväylänä ja kosken kohdalle rakennettiin sulullinen kanava. Kerkonkosken kanava on osa Iisveden-Keiteleen kanavareittiä.
Kylän maisemallinen ja toiminnallinen keskipiste, solmukohta, on mylly lähiympäristöineen. Merkittävintä on, että kylällä nykyinen keskipiste on myös historiallisen kehityksen alkupiste. Liikenteellisesti keskeinen tieverkkojen solmukohta on maantiesillan kohdalla, jossa maantien ylittää vesitien ja näkymiä aukeaa useampaan suuntaan. Takapihanäkymät vanhan keskustan suuntaa eivät ole parhaat mahdolliset.
Kylän alkuperäisen viljelyskulttuurin rinnalle on kahteen otteeseen
tuotu ulkoapäin uusi elementti:
1) 1850-luvulla sahateollisuutta
2) 1920-luvulla kanava
Äkkiä katsottuna kylän teollisesta historiasta ei juurikaan ole säilynyt jälkiä kylän rakennetussa ympäristössä. Kanavan rakentamisen myötä sahaan liittyvät rakennukset ja rakenteet purettiin. Yhtiön omistaman tilan rakennuksista vain päärakennus on jäljellä (ja riihi osana Seuralaa). On kuitenkin selvää, että koko kylän olemassa olo on paljolti seurausta kosken rannalla harjoitetusta teollisesta toiminnasta. Yli 30 vuotta toiminnassa ollut saha teki harvaan asutusta maalaiskylästä teollisuuskeskuksen, jossa oli kauppoja, virka- ja asuintaloja, käsityöläisiä ja työmiehiä ja kunnan ensimmäinen koulu. Tältä pohjalta Kerkonkoskesta muodostui palveluja tarjoava kylä.
Kerkonkosken kylän kehitykselle ratkaisevaa oli myös Kerkonjoen liikenteellisen merkityksen lisääntyminen. Kylän vahvimmat vetovoimatekijät liittyvätkin ajallisesti 1900-luvan kolmen ensimmäisen vuosikymmenen tapahtumiin, jotka ilmenevät kylän fyysisessä ympäristössä kuin myös edelleen muistitietona elävissä kertomuksissa ja kaskuissa.
Tuon kauden merkittävin tapahtuma oli Kerkonkosken kanavan rakentaminen. Rakennuskaudelta ovat säilyneet kanavarakenteet ja kanavasaaren rakennukset sekä puistomainen alue, mikä liittää kanavan tältä osin valtiollisen puistokulttuurin historiaan. Kanava sulkuineen on olennainen osa kyläkuvaa, vahva vetovoimatekijä, jonka varaan kylän matkailullista tulevaisuutta on rakennettu.
Toisaalta rakennetun ympäristön perustana on viljelyskulttuurin rakentamistapa (sijainti, pihapiirit), sen alkuperäisyys ja havaittava historiallinen jatkuvuus.
Vuosisadan alkupuolen rakentamisessa vallalla olleet klassistiset tyylipiirteet - puhutaan 1920-luvun klassismista - ovat säilyneet muutamissa rakennuksissa kuten Mertalan, Juholan ja Huttulan asuinrakennuksessa sekä kanavasaaren rakennuksissa. Pajalan rakennuksen klassistiset piirteet lienevät kuitenkin varhaisemmalta ajalta, 1800-luvulta. Taitekattoiset rakennukset kuten räätälin mökki ja vanha SOK :n kauppa ovat nekin 1900-luvun alkupuolelta.
Kerkon mylly.
Takana SOK:n entinen kauppa.