Rakennusperinnön inventointi

Rautalampi, Kerkonjoensuu

Inventoinnin yleisistä tavoitteista

Rakennusinventoinnin tarkoituksena on luetteloida ja dokumentoida rakennukset, rakennusryhmät ja aluekokonaisuudet, jotka tietyin kriteerein edustavasti kuvastavat paikkakunnan vaiheita, rakennustapoja, elinkeinoja ja historiallista ympäristöä. Lisäksi inventointi lisää perustietoa Suomen eri rakennus- ja ympäristötyypeistä, rakennustavoista ja niiden levinneisyydestä.

1)  Inventointi on selvitys, jossa saadaan tutkimukseen ja dokumentointiin perustuva jäsentynyt kokonaiskuva kunnan historiallisesta rakennuskannasta ja kulttuurimaisemasta tiettynä ajankohtana. 

2)  Inventoinnin tuottamaa aineistoa voidaan käyttää hyväksi erilaisissa historialliseen rakennuskantaan ja kulttuurimaisemaan kohdistuvissa suunnitelmissa, päätöksenteossa ja käytännön toimenpiteissä. Vieremän rakennusinventointi 1992.

Edellä kirjatut inventointityön tavoitteet valaisevat työn tulosten monipuolista käytettävyyttä.

Inventointiin mukaan otetut rakennuskohteet ovat rakennussuojelun intressipiiriin kuuluvia. Kohteet täyttävät yhden tai useamman valintakriteereistä (arviointiperusteista), joilla mitataan rakennusten rakennushistoriallista, historiallista tai maisemallista arvoa.

Käsitteistö
Kriteerit

Rautalammin kunnan rakennusinventointi 1989-1990

Rakennuskulttuurin inventointi tehtiin Rautalammilla vv. 1989-1990 Rautalammin kunnan ja Pohjois-Savon seutukaavaliiton kustantamana. Rakennusinventoijina olivat Huk.  Jouko Laitinen ja Huk.  Teija Ahola. Työn ohjausta varten perustettiin ohjausryhmä, johon valittiin rakennustarkastaja Jouko Karjalainen, kulttuurisihteeri Marjella Tiilikainen ja Peuran museon museonhoitaja Sanna Koponen.

Rautalammin kunnan rakennusinventoinnissa on mukana 145 inventointikohdetta. Niistä 13 on aluekohdetta. Aluekohteiden alla on alueeseen sisältyvät rakennusinventointikohteet (esim. 56.1 jne.). Päänumerointi päättyy kohdenumeroon 126.

Rautalammin inventoinnissa on käytetty Museoviraston mallin mukaista jakoa rakennushistoriallisiin, historiallisiin ja maisemallisiin arvoihin. Valintakriteereinä on pidetty iän lisäksi kohteet historiallista merkitystä, alkuperäisyyttä, harvinaisuutta ja tyypillisyyttä sekä pihapiirin yhtenäisyyttä. Erittäin huonokuntoiset vanhat rakennukset on jätetty inventoinnin ulkopuolelle. Poikkeuksena kohteet, jotka ovat rakennus- ja paikallishistorian kannalta hyvin merkittäviä. 

Inventoinnin yhteydessä kohteet arvotettiin hierarkkisesti:

Valtakunnallisesti merkittävä rakennus:

Rautalammin kirkko 
Tapuli

Maakunnallisesti rakennushistoriallisesti merkittävä rakennus:

Nipurin päärakennus 
Peuran museorakennus

Maakunnallisesti rakennushistoriallisesti, maisemallisesti ja kulttuurihistoriallisesti merkittävä rakennus:

Ropolan päärakennus

Maakunnallisesti historiallisesti merkittävä rakennus:

Ortodoksinen rukoushuone

Maakunnallisesti maisemallisesti merkittävä miljöö:

Kerkonkosken kanava-alue 
Kiesimän kanava-alue 
Maukolan pihapiiri

Aineiston saatavuus

Inventointikortit ovat Rautalammin kunnantoimistossa. Aineistoon voi tutustua myös Rautalammin kirjastossa, Pohjois-Savon ympäristökeskuksessa ja Kuopion kulttuurihistoriallisessa museossa. Inventointikohteista otetuista mustavalkokuvista on pinnakkaiskuvat korteissa ja paperikopiot ja negatiivit Kuopion museon valokuva-arkistossa.

Lähde: Keruukertomus 1990.

Kerkonkosken vanhan rakennuskannan täydennysinventointi 1999-2000

Kyläpoluilla projektin aikana vuonna 1999-2000 Rautalammin rakennusinventointia täydennettiin 23 kohteella, jotka sijaitsevat Kerkonjoensuun rekisterikylällä. Kohteista on miljöökokonaisuuksia viisi (5) ja rakennuskohteita kahdeksantoista (18). Neljä (4) rakennuskohdetta sijaitsee vanhan alueinventointikohteen sisällä. Lisäksi tarkastettiin viisi (5) rakennuskohdetta ns. variakohteina, koska kohteet ovat:
 - perinteisen talonpoikaisen rakennustavan edustajia tai
-  ne liittyvät mielenkiintoisella tavalla kylän historiaan tai
 - kohde on maisemallisesti hyvä elementti.

Variakohteita ei otettu varsinaisiksi inventointikohteiksi joistakin seuraavista syistä: 
- kohde on olennaisesti muutettu eikä sillä siten ole rakennushistoriallista arvoa 
- kohde on syrjässä ja sen säilyminen on hyvin epävarmaa 
- kohde on yksittäinen, ei harvinainen, rakennus muutoin uudistuneessa rakennusryhmässä

Inventoitu alue ja aluejako

Täydennysinventointi tehtiin Kerkonjoensuun (Kerkonkosken) rekisterikylällä. Kattavasti käytiin läpi Kerkonkosken taajama-alue, Repolan kylä, Vesterilän kylä, Rastunsuon pohjoisosa, Palvamäki ja Palvalahti. Jatkossa inventoinnin täydennystä on tehtävä edelleen Kerkonjoensuun rekisterikylän alueella mm. Saikarilla, Koipiniementien varressa, Kangaskylällä, ja Rautalammintien varressa Heinsuon pohjoispuolella.

Lisäksi Kerkonkoskea tarkasteltiin tarkemmin osa-alueittain kulttuuriympäristön hoidon suunnittelua varten. Kyseiset alueet ovat:

I   Kerkonkosken osayleiskaava-alue (kylätaajama) 
II  Muut kylät:
1. Vesterilä ja Rastunsuon Niemekkeen kylä 
2. Repolan kylä
3. Palvamäen ja Lamminpään kylät 

Kohteiden valinta- ja arviointikriteerit

Ikäkriteeri ohjaa yleisesti inventointikohteiden valintaa. Jo perusinventoinnissa oli kohteiksi otettu mukaan viime sotien jälkeisiä rakennuksia. Nyt tehdyssä rakennusinventoinnissa suurin osa kohteista on edelleen ajalta ennen v. 1940, mutta inventointikohteiksi valittiin mukaan myös muutama hyvin alkuperäisenä ja pihapiiriltään eheänä säilynyt rakennus/pihapiiri jälleenrakennuskaudelta kuten Terveystalo.

Inventointiin ei otettu mukaan kulttuurihistoriallista tai maisemallista arvoa omaavaa yksittäistä talousrakennusta, jos pihapiirin muut rakennukset eivät tehtyjen korjausten myötä enää edustaneet hyvin rakennusaikansa rakentamista. Poikkeuksena ovat erityisen iäkkäät (1700-l tai 1800- alkupuoli) tai harvinaiset rakennukset.

Olennaista on kokonaisuuden arvo - se rakennettu ympäristö, missä ehkä sinällään hyvä ja edustava viime vuosisadan rakennus sijaitsee. Kulttuurihistoriallisesti arvokas rakennusryhmä voi koostua eri-ikäisistä rakennuksista, jos rakennukset edustavat tyylillisesti rakennusaikaansa ja sopeutuvat kokonaisuuteen.  

Useimmat varia -kohteeksi otetut pihapiirit ovat tärkeitä juuri osana suurempaa ympäristökokonaisuutta

Esimerkkejä 1960-luvulla tai sen jälkeen rakennetuista yksityisistä rakennuksista ei ole valittu mukaan.

Kriteerit
Museoviraston inventointikortti-pohja

Kohteet ja numerointi

Inventointikohteiden numerointia jatkettiin siitä mihin vuoden 1989 inventoinnissa oli jääty eli vuoden 1999 inventoinnin kohdenumerointi alkaa numerosta 127 ja loppuu numeroon 140. Numeerisessa aineistossa kohteen tunnus muodostuu numerosarjasta: kunta - kylä - tila - inventoinnin juokseva numero.

Kohteet ja arvoluokat 

Hierarkkinen luokittelussa kohde on käsitelty yksittäisenä. Arvioinnissa ei ole huomioitu rakennuksen merkitystä osana kokonaisuutta.  Esimerkiksi Kanava-alue on valtakunnallisesti merkittävä kulttuuriympäristö, mutta alueelle sijaitseva osuuspankki on yksittäisenä rakennuksena paikallisesti rakennushistoriallisesti arvokas vaikkakin sen maisemallinen merkitys on osana valtakunnallista alueetta suurempi.

Käsitteistö

Arvoluokat:  Hierarkkinen luokka: Paikallinen,  Maakunnallinen,  Valtakunnallinen 
Arvoluokka: Historiallinen,  RakennusHistoriallinen,  Maisemallinen

Täydennetyt vanhat aluekokonaisuudet:

 
Variakohteet: 

Kivelä
Matkala 
Notkola
Rastunsuon asutus
Rauhala
Sotilasharju

Kartta ja paikkatietoaineisto

Kenttätyössä käytettiin tuoreinta saatavilla olevaa peruskarttaa (1:20 000).

Inventointikohteista kerätty tieto siirrettiin atk-korteille, jotka tehtiin museoviraston ja Keski-Suomen museon käyttämien korttien pohjalta. Vanhat ja uudet kohteet digitoitiin ArcView -ohjelmalla osaksi ympäristöhallinnon Gisalu-paikkatietoaineistoa.

Lähteet

Kussakin kohteessa käytiin, omistajat haastateltiin ja rakennukset dokumentoitiin. Suurin osa rakennushistoriallisista tiedoista on muistitietoa, jota saatiin omistajilta tai muilta asianosaisilta. Haastatteluja tehtiin myös puhelimitse. Paikallishistoriallista tietoa kerättiin myös kirjallisista lähteistä ja vanhoista kartoista. Arkistolähteitä ei ehditty hyödyntää.

Kirjallisuus

Heinivaara, Eino, 1946. Osuusliike Kansanvoima r.l. 40-vuotias. Kuopio. 
Hyvönen, Onni, 1988. Pohjois-Savon työväentalot. Kuopio. 
Rakentaminen itäsuomalaiseen ympäristöön. Suomen Kotiseutuliitto. Kuopio 1983. Rautalammin kirja. JYY:n kotiseutusarja n:o 20. Hämeenlinna 1985. 
Saloheimo, Veijo A. 1959. Rautalammin historia. Pieksämäki. 
Tikkanen, Toivo, 1978. Rautalammin reitin laivaliikenteestä. - Järviliikennettä Pohjois-Savossa. Kuopion museo. Kulttuurihistorian osaston julkaisuja 1.

• Sisällysluettelo
• Etusivu