Yksittäisten rakennus-kohteiden toimenpide-ehdotukset on kursiivilla selostusten perässä. Samoin on ehdotukset toteuttajista ja tietoa haettavista avustuksista. Lisää tietoa avustus- ja tukimuodoista sekä neuvontaa antavista viranomaisista saat klikkaamalla tästä.

Rakennuskohteiden valinnassa lähtöaineistona on ollut rakennusinventoinnit ja lähtökohtana rakennuksen kulttuurihistoriallinen arvo ja se miten tärkeä ja näkyvä rakennus/rakennelma on suhteessa ympäristöönsä ja kylämaisemaan. 

Juholan asuinrakennus on rakennettu nykyiseen kokoonsa 1930-luvun puolivälin paikkeilla. Ahlströmiltä Jalkasen veljeksille ja 1930-luvulla Johan Laasosen omistukseen siirtyneellä tilalla sijaitsi hirsirakennus, joka on säilynyt nykyisen rakennuksen osana. Asuinrakennus kuuluu olennaisesti vanhan raitin miljööseen ja sen säilyminen on toivottavaa. Lisäksi rakennus on kylän harvoja 1900-luvun alkupuolen taitekattoisia asuinrakennuksia. Rakennus on paikallisesti rakennushistoriallisesti ja maisemallisesti arvokas.

Rakennuksen kunnossapidossa olisi huomioitava rakennuksen muodon ja yksityiskohtien (jäljellä olevat vanhat ikkunat, vuoraus) säilyttäminen. Rakennuksessa asutaan ympärivuotisesti.

Toteuttajat: omistajat 
Avustukset, korkotukilainat: Ympäristöministeriön rakennussuojeluavustus, TE-keskuksen asuinympäristön parantamislaina/kult.hist.arvokkaiden rakennusten peruskorjauslaina  

Huttulan tilan talouskeskus on kyläkuvan kannalta tärkeällä paikalla Kerkontien varressa peltoaukean keskellä. Päärakennus on rakennettu vaiheittain, vanhimmat osat ovat 1800-luvun lopulta ja nykyinen ulkoasu on pääpiirteiltään vuodelta 1938 edustaen tyylillisesti 1930-luvun klassismia. Talousrakennukset ovat 1800-luvulta ja 1900-luvun alkupuolelta. Karjarakennus on 1940-luvun loppupuolelta.

Pihapiirin muodostus ja sijainti on alueelle tyypillinen. Talousrakennusten ryhmittyminen tilusteiden varsille tuo maisemaan vaihtelua. Viljelysten keskellä sijaitsevat puut ja kiviröykkiöt ovat tärkeitä maisemaelementtejä.

Rakennusryhmä on paikallisesti rakennushistoriallisesti ja maisemallisesti arvokas

Rakennukset on pidetty hyvässä kunnossa. Talousrakennusten ulkomaalaus kaipaa uusimista. On suositeltavaa käyttää jatkossa perinteisiä keittomaaleja. Maiseman säilymisedellytykset ovat hyvät, sillä karjataloutta on tarkoitus harjoittaa tulevaisuudessakin ja talouskeskusta ympäröivät viherlaitumet pysyvät laidunkäytössä. Myös Kerkontien varteen jäävä haka ja kivikkoinen niitty ovat jatkossakin laidunkäytössä.

Toteuttaja: omistaja 
Avustukset: Ympäristöministeriön rakennussuojeluavustus, TE-keskuksen asuinympäristön parantamislaina, kult.hist.arvokkaiden rakennusten peruskorjauslaina, maaseudun ympäritötuen erityistuki, perinnemaiseman vaalimisavustus

Kanavamiesten asuinrakennus talousrakennuksineen sijaitsee sulun itäpuolella sahan puutavarajätteistä syntyneessä saaressa, jota on myös parruilla vahvistettu. Asuinrakennus, sauna ja ulkohuonerakennus on rakennettu v. 1920-21 kohta kanavan ruoppaustöiden käynnistyttyä. Rakennukset suunnitteli arkkitehti Thure Hellström. Asuinrakennus on kunnostettu 1984. Rakennus on nykyisin kanavatyömiesten työmaatukikohtana. Saaren puusto muodostuu koivuista, männyistä ja kuusista. Saari rakennuksineen muodostaa maisemallisen helmen ja on tärkeä osa valtakunnallisesti merkittävää kanavamiljöötä. Rakennusryhmä ja saari on valtakunnallisesti maisemallisesti ja rakennushistoriallisesti ja paikallisesti historiallisesti arvokas.

Rakennusten säilymisedellytykset ovat hyvät. Rakennukset ovat käytössä ja niiden kunnosta on huolehdittu. Rakennusten ulkoasu on säilynyt entisenlaisena. Rakennukset tulee säilyttää samoin saaren puusto ja pihapiiri kanava-alueille ominaiseen tapaan puistomaisena ja riittävä avarana. Suositeltavat puulajit ovat koivu ja mänty.

Toteuttajat: Järvi-Suomen merenkulkulaitos

Kerkonkosken koulu on valmistunut v. 1937.  Koulu on kylän vanhin julkinen rakennus ja koulutoiminnan jatkuminen näyttää tällä hetkellä varmalta. Koulussa on 51 oppilaista. Koulu sijaitsee näkyvällä paikalla kylän liikenneväylien risteyksessä. Rakennus on maakunnallisesti rakennushistoriallisesti ja paikallisesti maisemallisesti arvokas.

Koulu on kunnostettu 1990-luvulla. Piharakennus ja sauna ovat käytössä. Rakennusryhmän tulevaisuus on hyvä.

Toteuttajat: kunta 
Avustukset: Opetusministeriön avustukset

Laitala on rakennettu v. 1905 puretun talon hirsistä osuusmeijeriksi. Meijeritoiminnan loputtua talossa oli jonkin aikaa alaluokat ja opettajan asunto. Uuden koulun valmistuttua v. 1936 alaluokat siirtyivät pois ja kunta perusti paikalle terveystalon, jossa työskenteli kätilö ja terveyssisar. Uusi terveystalo valmistui sotien jälkeen. Rakennus on toiminut viime ajat asuinrakennuksena. Rakennus on paikallisesti historiallisesti arvokas.

Paikallishistoriallisesti mielenkiintoisen talon säilymisedellytykset ovat hyvät, koska talossa asutaan vakituisesti ja rakennusta kunnostetaan. Talousrakennus on kunnostettu rakennuksen tyyliin sopivalla tavalla. Talo on ollut monenlaisessa käytössä, mikä näkyy myös julkisivuista.

Toteuttajat: omistajat 
Avustukset: Ympäristöministeriön rakennussuojeluavustus

Mertala on asuinrakennus 1930-luvulta. Hirsirakenteinen talo on harvinaisen hyvin säilyttänyt rakennuskauden tyylipiirteet. Rakennuksessa on vaikutteita kanavarakennusten arkkitehtuurista. Mertalan suunnitteli Kerkonkosken kanavalla kanavakasöörinä ollut insinööri (Puurtinen?). Rakennus sijaitsee kyläkuvan kannalta tärkeällä paikalla ja se on myös osa valtakunnallisesti merkittävää kanavamiljöötä. Mertalan pihapiiri rajautuu maantiehen, Piha on pensoittumassa umpeen. Sauna ja vaja tontin laidalla ovat huonossa kunnossa. Rakennus on paikallisesti rakennushistoriallisesti ja valtakunnallisesti maisemallisesti arvokas.

Mertalan säilyttämiseksi tulisi tehdä kaikki voitava. Rakennus on valitettavasti ollut jo pitkään käyttämättömänä eikä sen tulevaisuudesta ole varmuutta. Rakennus näyttää rungoltaan olevan terve vaikka se ollut jo toistakymmentä vuotta kylmillään. Alapohja vaatii kunnostamista. Rakennuksen säilymisedellytykset ovat edelleen kohtalaiset mikäli sille piakkoin löytyy käyttöä.

Toteuttajat: omistajat 
Avustukset: Ympäristöministeriön rakennussuojeluavustus

Mylly on kylän symboli ja kylän identiteetin kannalta merkittävä rakennus. Kosken partaalla on ollut mylly 1600-luvulta lähtien. Nykyinen myllyrakennus on tiettävästi 1920-luvulta. Alkuperäiset koneistoa ei enää ole. Mylly on tärkeä osa valtakunnallisesti merkittävää Kerkonkosken kanavamiljöötä. Rakennus on valtakunnallisesti maisemallisesti ja paikallisesti historiallisesti arvokas.

Myllyrakennuksen tulevaisuuden kannalta on tärkeää, että rakennuksella on käyttöä. Viime vuodet rakennus on ollut vuokralla yrittäjälle. Sitä aikaisemmin myllyssä oli kyläläisten ylläpitämä kesäkahvila.

Mylly on nyt hyvässä kunnossa. Sitä on kunnostettu 1990-luvun lopulla. Rakennus on osittain kengitetty ja sen katto on korjattu. Myllyn vuokrannut yrittäjä on kiinnostunut myllyn yläkerran käytöstä majoitustiloina, alakerta olisi jatkossakin näyttelytiloina. Mylly on tarkoitus pitää avoinna yleisölle kesäviikonloppuisin ja myös muulloin pyynnöstä.

Toteuttajat: kunta, yrittäjä, kyläläiset 
Avustukset: Ympäristöministeriön rakennussuojeluavustukset

Myllyn majatalo on entinen Rautalammin Osuuskauppa, joka on rakennettu 1910-luvun jälkipuoliskolla. Rakennus kuuluu kyläkuvaan kiinteästi. Pitkään tyhjillään ollut rakennus on kunnostettu ja maalattu (keltaisesta siniseksi) 1990-luvun lopulla ravintola- ja majoituskäyttöön. Oven eteen on rakennettu avoveranta. Rakennuksen väri on muuttunut keltaisesta vaalean siniseksi. Rakennus on paikallisesti maisemallisesti ja historiallisesti arvokas.

Rakennuksen ikkunoiden kunto tulisi selvittää ja mahdollisuuksien mukaan kunnostaa vanhat ja teettää uudet vanhan mallin mukaan.

Toteuttajat: omistajat 
Avustukset: Ympäristöministeriön rakennussuojeluavustus

Pajalan asuinrakennus on rakennettu 1800-luvun loppupuolella. Rakennus oli Kerkonkosken sahan sittemmin  Ahlström Oy:n tilan päärakennuksena. Kanavarakentamisen yhteydessä 1920-luvulla yhtiö huutokauppasi maat ja rakennukset. Samalla vuosikymmenellä paikallisista talollisista muodostettu Meijeri Osuuskunta aloitti paikalla meijeritoiminnan. Rakennuksessa on meijerin jälkeen toiminut myös yksityinen paja. Viimeiset kolme vuosikymmentä rakennus on ollut yksityisasuntoa ja sen kunnosta on huolehdittu.

Leveä lankkumainen puolipontti yhdessä kerroslistojen ja nurkkaharkotuksen kanssa on klassismin tyylipiirteitä. Rakennus on paikallisesti historiallisesti, rakennushistoriallisesti ja maisemallisesti arvokas.

Toteuttajat: omistaja 
Avustukset: Ympäristöministeriön rakennussuojeluavustus

Rautalammin osuuspankin Kerkonkosken konttorin liikerakennus on rakennettu 1950-luvun loppupuolella. Talon paikalla on sijainnut Ahlströmin tilan navetta. Alkuaikoina osuuskassan konttori oli tilan vanhassa väentuparakennuksessa. Rakennus oli nykyisen rakennuksen yläpuolella Koipiniementien suuntaisesti. Osuuspankin talossa on toiminut myös posti ja Osuuskaupan Baari. Postikonttori on lakkautettu, mutta Osuuspankki on avoinna kolmena päivänä viikossa. Alakerran tiloissa on yksityisyrittäjän ylläpitämä Kerkon Baari. Rakennus on paikallisesti  rakennushistoriallisesti arvokas ja kanavamiljöön kannalta maisemallisesti arvokas.

Pankkirakennus on rankorakenteinen rapattupintainen liikerakennus, joka on säilynyt ulkoasultaan ennallaan. Sisätilojen osalta ei myöskään ole tapahtunut suuria muutoksia. Ainoastaan toinen konttoritiloista on muutettu asuinhuoneistoksi. 

Liikerakennusta on kunnostettu tarpeellisin väliajoin. Ikkunoihin on laitettu lisälasit - suurempia ulkoasun muutoksia ei ole tehty. Rakennuksen säilymisedellytykset ovat hyvät; konttori on toiminnassa ja muut tilat vuokrattu asukkaille ja yrittäjälle.

Räätälin asuinrakennuksena ollut asuinrakennus 1920-luvulta on maisemallisesti erittäin merkittävällä paikalla. Talo on toinen kylän taitekattoisista asuinrakennuksista ja muodon lisäksi rakennuksen ulkoasu on säilynyt rakennusajalle tyypillisenä. Rakennus edustaa vuosisadan alkupuolen käsityöläisten asumismuotoa ja rakentamistapaa. Kerkonkosken tiiviin kanavaympäristön tärkeimpiä tekijöitä ovat räätälin mökin lisäksi myllytupa, Siwa ja Myllyn majatalo sekä Huttulantien alkupään toisissaan kiinni olevat rakennetut tontit. Rakennus on  paikallisesti rakennushistoriallisesti ja maisemallisesti arvokas.

Entinen räätälin asuinrakennus on kesäasuntona kuten viereinen myllytupakin. Rakennusten kunnossa pysymistä edesauttaa ympärivuotinen tai ainakin säännöllinen kesäaikainen käyttö. Omistajat ovat kunnostaneet rakennuksia.  

Toteutus: omistaja 
Avustukset: Ympäristöministeriön rakennussuojeluavustukset

Seurala on rakennettu 1920-luvulla Ahlström Oy:n  (sahan) tilan vanhasta riihestä mahdollisesti laajentaen sitä muualta siirretyllä hirsikehikolla nykyiseen kokoonsa. Rakennus on Urheiluseura Ketterän omistuksessa. Tiloissa voi pelata, pitää kokouksia, iltamia yms. yleisökokouksia. Rakennus on ulkoasultaan hyvin tyypillinen seurantalo ja on yksi harvoja säilyneitä kylän sahateollisuushistoriaan liittyviä rakennuksia. Rakennus on maisemallisesti näkyvällä paikalla. Rakennus on paikallisesti historiallisesti ja maisemallisesti arvokas.

Rakennusta on korjattu 1970- ja 1990-luvulla. Rakennuksen ulkomaalaus kaipaa uusimista. Rakennuksen toinen pääty on painunut ja alimmat hirsikerrat saattavat olla uusimisen tarpeessa. Rakennus muutoin melko hyvässä kunnossa ja edelleen käytössä, jolloin sen säilymisedellytykset ovat hyvät.

Toteuttajat: Urheiluseura Ketterä, kylätoimikunta 
Avustukset: Opetusministeriön seurantaloavustukset

Siwa -kauppa toimii entisen Osuusliike Kansanvoiman rakennuksessa. Kansanvoima oli Kerkonkosken oma osuusliike. Rakennus on valmistunut 1954-55. Kaupan takana sijaitseva makasiini on vanhempi. Kaupan ulkoasussa on tapahtunut jonkin verran muutoksia mm. ikkunoiden ja seinäpintojen kohdalla. Rakennuksen keltaruskea väritys muuttui 1990-luvun alussa Siwa- kauppaketjun sinivalkoiseksi. Rakennus on paikallisesti maisemallisesti arvokas osana tiivistä kylän keskustaa.

Makasiinin katto on piakkoin korjaustarpeessa.

Toteuttajat: omistaja
Avustukset: makasiinin osalta ympäristöministeriön rakennussuojeluavustus

Terveystalo on kylän toiseksi vanhin julkinen rakennus. Kunnanvaltuuston päätös talon rakentamisesta Kerkonkoskelle tehtiin v. 1948. Rakennus on rakennettu Mannerheim -liiton laatimien tyyppipiirustuksien mukaisesti ja taloon saatiin rakennusavustusta Suomen Huollolta.  Rakennuksessa oli toimitilat kätilölle ja terveyssisarelle. Yläkerrassa on asuntoja. Rakennus on paikallisesti rakennushistoriallisesti arvokas.

Rakennuksessa on terveyssisaren vastaanotto ja vuokra-asuntoja sekä kansalaisopiston käytössä oleva tilat. 

Toteuttajat: kunta 
Avustukset: Ympäristöministeriön rakennussuojeluavustus

• Sisällysluettelo
• Etusivu