Kylapoluilla

Kerkonkosken kylän opaskartta

Lähde tutustumaan Kerkonkosken kylän historiaan ja maisemiin kartan opastamana. 

Pääset kohteen kuva- ja esittelysivulle klikkaamalla kartalta kohdenumeroa tai symbolia.

 Tällä sivulla näkyvä kartta on myös paperitulosteena tarkka ja käyttökelpoinen. 
                                                           maantie 545
 
© Maanmittauslaitos lupa nro PSAVO/217/00                            Maantie 545 

Kartassa esitetyt kohteet ovat :

  1. Kerkonkosken mylly
  2. "Kerkonruukki", saha 1858-1870
  3. Entinen sahan maatilan päärakennus, 1800-luku (yksityinen)
  4. Kerkonkosken kanava, 1927
  5. Kanavamiehistön asuinrakennus, 1920-luku (työmaa-alue)
  6. Mertala, 1920-luku (yksityinen)
  7. Seurala, 1920-luku
  8. Huttulan tila, perustettu 1780-luvulla (yksityinen)
  9. Laidunhaka 
10. Terveystalo, 1950-luku 
11. Kerkonkosken koulu, 1937
12. Ensimmäisen maailmansodan taisteluhautoja, 1914-16
      nuolella varustettu numero viittaa Sillanmäelle, matkaa n. 2  km
13. Rastunsuon lintujärvi ja -torni, etelään n. 5  km

Sininen katkoviiva  = metsäpolku
Vihreä viiva = Sisä-Savon ulkoilureitti

Yksityisomistuksessa olevia kohteita voi ihailla piha-alueen ulkopuolelta. 

Palveluista enemmän tietoa Rautalammin kunnan verkkosivuilta

K-kauppa Extra Tiitinen (veikkaus) 
Siwa 
Osuuspankki 
Myllyn Majatalo
Lanttukellari ( Kerkon Baari) 
  Lohikeidas 
Sisä-Savon ulkoilureitti (punainen reittimerkintä
Valtakunnallinen pyöräilyreitti (ruskea reittimerkintä)
Koti- ja vierasvenesatama, Rautalammin kunta 
Myllyn Majatalo 
Kylän uimaranta, symbolista länteen n. 1 km


Kerkonkoski - kylän nimi

Mitä kylän nimi pitää sisällään ? Paikannimi on ilmaus, joka yksilöi jonkin paikan ja siten erottaa sen muista. Kerkonkoski; kylä kosken partaalla, mutta entä nimen etuosan perusmuoto Kerkko ?

Kerkko - nimen on arveltu viittaavan jämsäläisen Kerkkoilan -kylän eräomistuksiin. Jo v. 1564 kirjallisessa lähteessä mainitaan paikka nimeltään Kercken Joensw Paikallistarinat kertovat, että ensimmäinen paikalle asumaan asettunut mies oli nimeltään Kerkko: "Riittu ja Kerkko tulleet ensimmäisinä asukkaina. Riittu asettunut pohjoisemmas (Riitunvirralle) ja Kerkko etelämmäs koskella (Kerkonkoskelle)."

Vaikka Kerkonkosken saha oli lakkautettu jo 1880-luvulla puhuttiin, tunnettiin kylä vuosikymmenet sen jälkeenkin Kerkon ruukkina. Kun kylälle tuli Kerkonkosken postikonttori ja linja-autot alkoivat kulkea Kerkonkosken pysäkille, jäi ruukki-nimitys ajan myötä pois.

Kerkonkoski on Kerkonjoensuun maarekisterikylän palvelukeskus. Rekisterikylän nimi  viittaa seudun vanhimpaan kyläkuntaan Vesterilään, jonne vakinaista asutusta muodostui 1500-luvulla. Kerkonjoensuun eli Vesterilän kylä sijaitsee Niiniveden rannalla Kerkonjoen suulla n. 2 km koskesta kaakkoon. Seudun vanhin asutus on alueelle tyypillisesti syntynyt kulkureittien varrelle ja hyvien kalavesien lähelle.

Kartta-aineiston kopiointi ja muu laiton käyttö ilman maanmittauslaitoksen lupaa on kielletty.




Päivitetty 2.6.2000,
Kimmo.Haapanen@ymparisto.fi / Pohjois-Savon ympäristökeskus