Kylapoluilla


Kehittämisehdotuksia Kerkonkosken kulttuuriympäristön ja -perinnön säilyttämiseksi ja hyödyntämiseksi 


Kulttuuriympäristön hoidon järjestäminen

Kulttuuriympäristön hoitosuunnitelman valmistuminen aloittaa viranomaisten ja asukkaiden
välisen yhteistyön ja töiden hankkeistamisen.

Sonkarin ja Tiitilänkylän hoitosuunnitelma on työrukkanen alueen kulttuuriympäristöjen
hoidon käynnistämiseen. Kuntaan tulisikin perustaa pieni työryhmä (viranomaisista,
kylätoimikuntien edustajista), joka jatkoa varten pitää suunnitelmaa ajan tasalla ja miettii
yhdessä toteuttamistapoja sekä pyrkii käynnistämään kyläsuunnitelmien ja toimenpideohjelmien suunnittelun uusille kylille. 

Työllistetty kulttuuriympäristön hoitotöihin

Työministeriö jakaa esim. kunnille ja kuntayhtymille (mom. 34.06.02 ja 36.06.30) määrärahaa työllisyyslain mukaisten palkkausmenojen ja työllistämisestä aiheutuvien muiden menojen maksamiseen.

Valtion, kunnan ja yritysten lisäksi rekisteröity yhdistys esim. kylä- tai Kotiseutuyhdistys voi työllistää pitkäaikaistyöttömän yhdistelmätuella. Metsuri- ja kirvesmiestaidot omaava henkilö olisi suuri apu kyläalueiden maisemallisissa raivaustöissä ja rakennusten/rakenteiden kunnostustöissä. Kerkonkosken kulttuuriympäristön hoito-ohjelman toimenpide-ehdotusten pohjalta voi tehdä ennalta tarkan työsuunnitelman ja päättää kohteiden työnvalvonnasta. Päävalvoja pitää nimetä erikseen.


Hankerahoitus ympäristönhoitotöihin: kylien kunnostaminen ja kehittäminen sekä maaseutuperinnön suojeleminen ja säilyttäminen

Itä-Suomen tavoite 1 -ohjelmakaudella rakennerahastosta voi saada hankerahoitusta kylien kunnostamiseen, osaamisen vahvistamiseen (kulttuurimatkailu) ja maaseutuperinnön säilyttämiseen (kulttuuriperintö) ja omaehtoiseen paikalliseen toimintaan ja ympäristönhoitoon kohdistuviin toimenpiteisiin.

Lue tästä enemmän toimenpidekokonaisuuksista.

Kylien kulttuuriympäristön hoitosuunnitelma on hyvä lähtökohta paikallisvetoisen kylähankkeen toimenpidesuunnitteluun. Hankerahoituksen avulla kylän on mahdollista työllistää paikallisia ympäristönhoitotöihin (raivaustyöt, rakennusten kunnostus, vanhusten piha-alueiden kunnostus, jne).


Tehokkuutta ja yhteistyötä autioiden tai vajaakäyttöisten rakennusten markkinointiin

Vajaa-käyttöisten vanhojen asuinrakennusten ja kesämökkien käyttöä tulisi tehostaa yhteisellä kuntavetoisella markkinointikampanjalla. Viime vuosina suomalaisista on tullut ahkeria vuokrattavien kesämökkien/kesäasuntojen käyttäjiä.  Kerkonkoskella on vanhoja kulttuurihistoriallisesti arvokkaita korjauskelpoisia rakennuksia, joiden käyttöarvo on paikallisten silmissä usein liian vähäinen

Hyvä esimerkki kunnan aktiivisuudesta autiotalojen myynnin edistämisessä ja samalla kylien elinvoimaisuutta lisäävässä toiminnassa on Kiihtelysvaaran autiotalopörssi.

Matkailu ja kulttuuriympäristön hoito

Kulttuuriympäristön ja -maisemanhoito ja sitä tukevat erilaiset toimenpiteet parantavat matkailun lähtökohtia. Maisemanhoidon konkreettisten tavoitteiden määrittämisessä ja toteutuksessa keskustelua tulee jatkuvasti käydä matkailuyrittäjien, kunnan viranomaisten ja kylätoimikunnan kesken.

Maaseutumatkailun mahdollisuudet ovat omintakeisuudessa ja yksilöllisyydessä. Ratkaisut ympäristön hyödyntämisessä tulee olla ympäristövastuullisia.


Rautalammin pohjoisosassa Kerkonkoskella matkailun vetovoimatekijöitä ovat:

  • palvelut 
  • vaihteleva luonnonympäristö (harjut, laajat suot, järvet) 
  • kanava ja vesitie 
  • kylän teollisuushistoria ja vanhat rakennukset kuten Seurala ja mylly 
  • kokemus kylätapahtumien järjestämisestä 
  • aktiiviset asukkaat 
  • nuottausperinteen ylläpito

Kerkonkosken alueen matkailulle on tärkeintä palvelujen säilyvyys. Nykyisellään, kun kylällä on kauppoja, pankki, asiamiesposti, majoitus- ja ravintolatoimintaa matkailun kehittämiselle on mahdollisuuksia. Toiseksi tarvitaan sisältöä, erilaisia aktiviteettejä ja ohjelmapalveluja. Luontomatkailuun tulisi luoda sisältöä myös kylän vaihderikkaasta historiasta ja elävästä muisti- ja perimätiedosta.

Luonto on tärkeä ja usein sen katsotaan olevan myös maaseudun ainoa vetovoimatekijä. Maisemia hoidetaan ja näin luodaan viihtyisyyttä ja uskoa oman asuinympäristön arvoon. Uusille elinkeinoille se ei riitä. Tarvitaan ideoita ja sisällöntuotantoa kauniisiin puitteisiin, siten vahvistetaan maaseudun uusien elinkeinojen menestystä. Tarvitaan kulttuurin ja luonnon tuntemusta - ja yhteistyötä.

Rautalammin kunnalle on siunaantunut poikkeuksellisen monipuolinen ja vaihteleva luonnonympäristö. Tämän lisäksi Rautalammin kunnan historia on mielenkiintoinen ja rakennettu ympäristö monimuotoinen.

  • Kerkonkosken lähellä Rastunsuolla on lintujärvi. Lintuharrastus ja retket hyville lintutorneille ovat lisääntymään päin. Tälle kohderyhmälle tulisi markkinoida myös Kerkonkosken kylätaajamaa ja vesiretkeilymahdollisuuksia.
  • Kerkonkoskella on kiinnostusta erityisesti vesiretkeilypalvelujen kehittämiseen.

Rautalammin reitin kirkkaat ja puhtaat vedet ja Keitele-Päijänne -kanavan avaama vesiyhteys Päijänteelle ovat Kerkonkosken matkailulle keskeisiä tekijöitä Se mitä tarvitaan on mm. maatilamatkailuyrittäjyys. Mahdollisuus seurata maatalon arkielämää esim. karjataloustilalla on varmasti usealle kaupunkilaisperheelle elämyksellinen ja uusi kokemus. Tilojen lisätulolähteenä ja elinkeinotoiminnan kannattavuuden lisääjänä maaseutumatkailu saattaa muodostua siksi tekijäksi, joka pitää tilan pystyssä ja siten myös kylän elävänä.

Sisä-Savon kuntien tulisi nykyistä paremmin tuoda esille Rautalammin kansallisveden tarjoamat hienot retkeilymahdollisuudet. Yksittäisten kylien tai kunnankin toimet venematkailun kehittämiseksi eivät riitä. Tarvitaan ylimaakunnallinen yhteistyöhanke, jolloin markkinointiinkin saadaan tehokkuutta. Rautalammin reitille on Kuopion Vesi- ja ympäristöpiirin ja Pohjois-Savon ympäristökeskuksen toimesta rakennettu retkisatamia. Satamien rakenteiden loppuunsaattaminen on jäänyt paikoin kunnilta kesken eikä myöskään kohteiden yhteismarkkinointi ja kehittäminen ole toteutunut.

Kylällä harjoitetaan talvinuottausta. Perinteisistä kalastusmuodoista paikallisten osaajien avulla olisi kehitettävissä ohjelmapalveluja kalastusmatkailuun panostavien yritysten kanssa. Kalastusperinteen kunniaksi tulisi kalastuskuntien merkitä talteen karttoihin vanhat nuotta-apajat nimistöineen.

  • Kylätapahtumat

Kerkonkoskella on perinteistä kesäaikaisten kylätapahtumien järjestämisestä. Kirjava Satama -tapahtuma oli ensimmäisen kerran 1990-luvun alkupuolella. Pitkälti kyläläisten talkootyönä järjestettyä tapahtumaa vietettiin useana vuonna peräkkäin.

Kerkonkoski on mitä parhain miljöö vastaavien tapahtumien järjestämiselle. Vuonna 1999 Suomi Meloo -tapahtuman yhtenä etappina oli Kerkonkoski. Kyläläisten yhteistyöhenkisyyden ansiosta melojien illanvietto ja majoitus sujui mutkattomasti ja viihdyttävästi ja kylä sai jälkeenpäin paljon kiitosta.

Kylätapahtumissa on tukeuduttu kulttuurihistoriallisesti arvokkaisiin rakennuksiin. Yksityiset kiinteistöjen omistajat ovat antaneet kylätoimikunnan käyttöön vähällä käytöllä olevia kiinteistöjä. Jatkossakin kylätapahtumien toimintojen keskittäminen esim. Seuralaan, myllylle sekä myllyn ja kanavan lähiympäristön vanhoihin rakennuksiin on samalla kylän vetovoimatekijöiden vahvistamista. Toisaalta myös uusia rakennuksia on käyttämättömänä kuten hyvin keskeisellä paikalla oleva entinen kanavanhoitajan asunto toimistotiloineen, jonka vuokraamisesta voi käydä neuvotteluja merenkulkulaitoksen kanssa.

Yhden kylän voimin ei voi kuitenkaan kovin isoja matkailuhankkeita toteuttaa eikä ole kylän voimavaroja ajatellen viisasta pitkän päälle toimia yksinään vaan on haettava yhteistyökumppaneita laajemmalta alueelta.

 

Maisemallisesti ja sisällöllisesti mielenkiintoiset kulkureitit

Omille asukkaille ja matkailijoille tulisi suunnitella kylän sisäinen ulkoilureittiverkosto, joka on kytkettävissä myös aikaisemmin toteutettuihin tai suunnitelmissa oleviin reitistöihin, vesireitteihin ja erilaisiin palvelupaikkoihin. Sopimuksesta reittejä voisi tuotteistaa reittioppain ja kartoin myös matkailuryhmille

Jalan tai osin pyörällä kuljettavan ulkoilupolun voisi linjata seuraavasti: Kerkonkoski - Repolantien - Selkämäntie - Palvavuoren laki (näköalapaikka) - Välimäki - Vesannontietä takaisin Kerkonkoskelle.

Reitti olisi kytkettävissä seudulliselle ulkoilureitille Palvavuoren luona, josta reitti jatkaa -tietä Rokkalanniityille ja edelleen pohjoiseen päin.

Sisä-Savon ulkoilureitti tulee etelästä Kerkonkoskelle vaihtelevassa kangasmaastossa vanhaa kirkkotietä pitkin Kangaskylän halki. Reittiä pystyy ajamaan maastopyörälläkin. Tähän reittiin voisi kytkeä myös historialtaan mielenkiintoisen ja erilaisen maisemaelämyksen tarjoavan Rastunsuon halki kulkevan tien ja lintujärven. Toisaalta Rautalammin kirkolta päin maantieltä 5451 erkaneva Herrantie on myös juuri pyöräilijälle sopivan rauhallinen ja kapea tie rauhalliselle ajelulle tasapainoisessa ja kauniissa kulttuuriympäristössä.

Retkisatamana kehittämisen arvoinen paikka on Repolan kylän asukkaiden venevalkama Hietaharjussa, joka jää Iisvedeltä Niinivedenpäähän viitoitetun veneväylän (1,8) varrelle. Hietaharjussa on ollut laivalaituri. Komealta hiekkarantaiselta niemeltä näkyy hyvällä säällä Vaajasalmelle saakka. Repolantie Kerkonkoskelta Hietaharjuun on kulttuurihistoriallisesti ja maisemallisesti mielenkiintoinen maastoa myötäilevä kylätie.

Repolankylältä löytyviä vetovoimatekijöitä:

  • tasapainoinen ja avoin viljelysmaisema 
  • vanhat pihapiirit rakennuksineen ja maisemapuineen 
  • karjatilat (hevosia) 
  • viehättävä kylätie 
  • Hietaharjun hiekkaranta ja järvimaisema
  •  

Liimattalanharjun, Vaajasalmen ja Kerkonkosken väliseen kolmioon jää paljon kauniita maisemia, paikallishistoriallisia nähtävyyksiä ja luontokohteita, joiden läheisyydessä on myös majoitus- ja ohjelmapalveluja ja kauppoja.

Vanhoja jo 1800-luvun kartoissa näkyviä kulkureittejä on mahdollisesti säilynyt Kerkonkosken ja Palvalahden välisellä metsäalueella mm. polku Yläaholta luoteeseen Koskenlahdensuon ja Römminkorven välistä harjannetta pitkin Lahdenpohjanniittyjen luo. Lamminpään ja Korsun välisellä männikkökankaalla risteilee kapeita hiekkateitä ja polkuja, joista monet näkyvät jo 1800-luvun kartoissa. Polkuja vie rannoille pieniin lahdukoihin, joissa on ollut venepaikkoja ja nuottakotia. Loanniemen pohjoisrannalla on ollut laivalaituri. Loanniemen etelärannalla on vanhoja ikimäntyjä ja kyläläisten käyttämä veneranta. Rannoilta avautuu komeita maisemia Niiniveden saaristoon. Männikkökankailta löytyy tervahautojen pohjia.

Kerkonjoen seudulla on vähän korkeita näköalapaikkoja, mutta Palvavuorelta avautuu kuitenkin mukava näkymä Niinivedelle. Palvavuorta korkeampi mäki on Rautavuori Kiesimän eteläpuolella, jossa ennen on käyty ihailemassa näkymiä. Niiniveden ja Sonkarin maisemaprofiilille antaa vaihtelevuutta ja luonnetta tiheässä olevat jääkauden aikaiset drumliinimäet, joita ovat esim. jyrkät Ahvenvuori, Västinvuori, Palvavuori ja Korsuvuori, mutta myös monet muut loivemmat luode-kaakko suuntaiset mäkiharjanteet, kuten Kivimäenkallio.

Vanhoja luonnonkauniita ja myös hiekkarantaisia retkikohteita ovat olleet Hietaharjun lisäksi Tiaisniemi Sonkarin eteläosassa, Kerkonniemen kärki Niinivedessä ja Joutenniemi Kiesimän etelärannalla. Osassa näistä parhaimmat ranta-alueet on jo varattu tai rakennettu.

 

Jatkohankeideoita

Poikkeuksellisen selkeärajainen ja hyvin säilynyt kanavakyläkokonaisuus tulisi hyödyntää ja säilyttää.

  • Rakentamistapaohjeistolla tulee pyrkiä ohjaamaan hyvin säilyneen ydinkylän rakenteen ja rakennuskannan säilyminen. Tähän liittyy myös maiseman tasapainotilaa muuttavien rakenteiden uusiminen paremmin maisemaan sopiviksi.
  • Maiseman hyödyntäminen edellyttää, että kylään pystytetään riittävä määrä kylän historiasta ja maisemanhoidosta kertovia opasteita. Kanava-alueen ja yleensäkin ranta-alueiden parempi hyödyntäminen kävelyreitteinä. Vuonna 2000 virinnyttä yhteistyötä merenkulkulaitoksen, tiepiirin ja kunnan kanssa tulee jatkaa.
  • Vuonna 2000 valmistuvan Rautalammin ulkoilu- ja ratsastusreitin sisällöllinen kehittäminen ja merkintä.
  • Metsänhoitosuunnitelmien avulla varmistetaan se, että kylää ympäröiviin metsiin ei tule maisemaa rikkovia avohakkuita.
  • Kylä kaipaa hyvin tehtyä matkailu- ja markkinointisuunnitelmaa.
  • Kylällä on tiedostettu "valtakunnallisesti arvokas rakennettu ympäristö" -luokittelu ja kylässä löytyy halukkuutta sen hyödyntämiseen.
  • Uimarannan kunnostaminen ja ympäristön parantaminen.
  • Maisemanhoito otetaan mukaan Kerkonkosken maataloustuotteiden markkinointiin, jolloin tuotteiden esittelyyn voidaan yhdistää tilakäyntejä, erilaisia retkiä ja kerkonkoskelaista elämän esittelyä. Kylällä on nyt maisemanhoitosuunnitelma ja rakennetun ympäristön hoitosuunnitelma jatkohankkeen tavoittein ja toimenpiteiden pohjaksi. 

 




Päivitetty 17.5.2000,
Kimmo.Haapanen@ymparisto.fi / Pohjois-Savon ympäristökeskus