KUTUJOELLA   

Yleistiedot

Suonenjoen Pörölänmäki ja Kutumäki 

Sijainti

Pohjoissavolaisen Suonenjoen kaupunginosa Kutumäki ja Pörölänmäki ovat haja-asutusalueen maalaiskyliä.  Kartta.

Kutumäen kylä rajautuu etelässä Kutujokeen ja Pörölänmäen kylään, idässä Kutumäen takana olevaan Jäppiläntiehen ja Karkkolan kylään, lännessä Kutujärveen, jonka takana on Jauhomäen kylä. 

Pörölänmäen kylä rajautuu etelässä maakuntarajaan, joka on myös Pieksämäen kaupungin raja sekä Järvikylään, idässä Kansanjokeen ja Suurijärveen sekä Nuutilan kylään, lännessä Viipperon kylään ja pohjoisessa Kutumäen kylään.

Suonenjoen keskustaan, kaupungin hallinnolliseen ja kaupalliseen keskukseen on matkaa alle 20 km. Rautatieyhteydet ovat Suonenjoella. Kuopioon on matkaa n. 60 km. Pieksämäelle on matkaa  n. 25 km.

Vesistö

Kaikki järvet ja lammet kuuluvat Rautalammin reittiin, jonka vedet kokonaisuudessaan on komiteanmietinnössä vuodelta 1977 määritelty kansainvälisesti merkittäväksi vesistöksi kirkkaiden ja hyväkuntoisten järvien ansiosta.  

Kylien läpi virtaava vesireitti muodostuu pienistä kapeista järvistä ja näitä yhdistävistä jokiosuuksista. Jaapajärvestä Koskelovedelle on matkaan noin 17 km. Välillä on Haapajärvi, Savijoki, Savijärvi, Kutujoki, Kutujärvi, Leväjärvi ja Sikosalmi. 

Haapajärvi (102,1 m mpy) ja Kutujärvi (97,8) ovat tyypillisiä mannerjään kulkusuunnan mukaisesti muotoutuneita kapeita järvialtaita. Ne ovat kuitenkin luonteeltaan erilaisia. Kutujärvi on syntynyt mäkiseudun jyrkkäpiirteiseen ruhjeeseen ja järven maksimisyvyys on 29 m.  Haapajärvi osuus loivapiirteiseen kallioperän murtumaan (lineamenttiin) ja sen maksimisyvyys  on 12 m. Järvien välillä on kaksi koskea, Savijoen koski ja Kutujoen koski. Jokien välillä on Savijärvi (99,2), joka on edellisiä loivapiirteisemmässä ympäristössä harjun ja moreeniselänteen välisessä laaksossa. 

Tieverkko

Kutumäen asutus on hajallaan mäkien rinteillä ja lakialueella, vesireitin sekä vanhan maantien varressa. Kylän liikenneväylinä ovat maantiet nro 72 (Suonenjoki-Pieksämäki) sekä yksityiset tiet kuten Kutumäentie, Savijärventie ja Pekkanlantie. Lisäksi on yksityisteitä pistoteinä.

Pörölänmäen kyläkeskukset sijaitsevat vesireitin varressa paikallisteiden Pekkalantien ja Hirvolantien varressa sekä tien nro 4629 eli Jäppiläntien varressa. Lisäksi on yksityisteitä pistoteinä.

Asukkaat ja elinkeinorakenne

Suonenjoella on n. 8300 asukasta. Kutumäen kylässä asuu 37 ihmistä, asuinrakennuksia on 21, joista yhdeksässä on asukkaita. Pörölänmäen kylässä asuu 41 ihmistä, asuinrakennuksia on 21, joista viidessätoista on asukkaita. 

Suonenjoella on 234 toimivaa tilaa (v. 2000). Niistä vajaat 50 tilaa ovat maitotiloja. Maatilojen keskipeltoala on n. 16 ha.

Kutumäen ja Pörölänmäen rekisterikylillä tilat saavat toimeentulonsa maa- ja metsätaloudesta. Erikoistuminen on vähäistä. Kylillä on viljatiloja, kaksi maitotilaa ja yksi sikala ja yksi keskisuuri villisikatarha. Yritystoimintaa on vähän. Kutumäellä on autopurkaamo.

Kaavat, suunnitelmat ja aiemmat selvitykset

Maaseudun kulttuuriympäristön hoitoa voidaan ohjata ja säädellä kaavoituksella,
rakennusluvilla ja kunnan rakennusjärjestyksellä.

Alla on esitelty kaavat, suunnitelmat ja selvitykset, jotka vaikuttavat ja ohjaavat alueiden
käyttöä myös  Kutumäen ja Pörölänmäen kylien alueella sekä niitä reunustavien alueiden osalta  Vauhkolan, Jauhomäen, Viipperon ja Karkkolan kyläalueilla. 

Maankäytön suunnitelmat, kaavoitus ja rakennus- ja kulttuuriympäristön suojelu

Kulttuuriympäristö- ja rakennussuojelua toteutetaan normaalisti rakennuslain suomin
mahdollisuuksin kaavoissa. Kaavat sisältävät tavoitteita ja määräyksiä alueen
rakennusperinnön ja kulttuuriympäristöjen säilyttämisestä ja kehittämisestä.

Asemakaavat:

Taajama-alueilla laaditaan asemakaava riippumatta kuntamuodosta. Aikaisempien
rakennus- ja rantakaavojen sijaan kaikista yksityiskohtaisista kaavoista käytetään nimitystä
asemakaava. Asemakaava tehdään kaava-alueen käytön yksityiskohtaista järjestämistä,
rakentamista ja kehittämistä varten.

Kutumäki ja Pörölänmäki ovat maaseutualueita, jonne ei ulotu uuden maakäyttö- ja
rakennuslain mukainen detaljikaavoitus lukuun ottamatta ranta-asemakaavoja.

Yleiskaavat:

Yleiskaava on kunnan yksityiskohtaisen kaavoituksen ja rakentamisen sekä muun
maankäytön suunnittelemisen perusta. Yleiskaavassa esitetään tavoitellun kehityksen
periaatteet. Yleiskaava voidaan laatia myös vaiheittain tai osa-alueittain.

Alueella ei ole vahvistettuja osayleiskaavoja.  Suunnitteilla on Suonteen rantaosayleiskaava, johon mukaan otetaan myös lähiympäristön pienet järvet ja joet kuten Kutujoki, Haapajärvi ja Kutujärvi. 

Seutukaavat:

Vanhan rakennuslain mukaan seutukaava oli yleispiirteinen maankäytön suunnitelma, joka
on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa kuntakohtaisia kaavoja tai yksityiskohtaisia
kaavoja. Seutukaavassa varataan alueet eri toimintojen kehittämiselle pitkällä tähtäimellä.
Seutukaava sisältää määräyksiä ja suosituksia mm. Kulttuurimaisema-alueiden,
muinaisjäännösten ja rakennussuojelukohteiden suojelusta.

Sisä-Savon aluetta koskevat seuraavat seutukaavat:
Pohjois-Savon seutukaava 1. Sisäasiainministeriö vahvistanut 15.2.1980.
Pohjois-Savon seutukaava 2. Ymparistöministeriö (YM) vahvistanut 24.5.1985.
Pohjois-Savon seutukaava 3. YM vahvistanut 16.6.1989.

Sisä-Savon seutukaava on vahvistettu ympäristöministeriössä 21.6.2000. Kaava kumoaa
edelliset seutukaavat.

Suojelukohteet  Kutumäen ja Pörölänmäen alueella:

-603 Hirvolan mylly
-611 Kutumäki-Pörölänmäki

Rakennusjärjestys

Rakennusjärjestyksen kautta kunta antaa paikallisista oloista johtuvia tarkempia
määräyksiä, jotka voivat koskea joko koko kuntaa tai sen osaa.

Suonenjoen rakennusjärjestys on vahvistettu 1991. Sen ajantasaistaminen uuden maakäyttö- ja rakennuslain vaatimukset täyttäväksi on käynnissä

Rakennusten, rakennetun ympäristön ja kulttuurimaiseman inventoinnit ja suojelu

Suonenjoella ei ole rakennussuojelulain nojalla suojeltuja rakennuksia.

Inventoinnit selvittävät rakennetun ympäristön tilaa ja siihen liittyviä kulttuuri- ym. arvoja.
Inventoinnit ovat myös kaavoituksen tausta-aineistoa.

Suonenjoella rakennusperinnön inventointi on tehty v.  1988. Inventointikohteita on
seuraavasti:

Yhteensä: 115 kpl

- taajama-alueella 41 kpl
- haja-asutusalueella 59 kpl
- alueinventointeja 15 kpl

Kyläpoluilla -projektin aikana inventointia täydennettiin Kutumäellä, Pörölänmäellä sekä muutamia lisäkohteita otettiin mukaan lähikyliltä. Yhteensä uusia kohteita tuli 13 kpl ja alueinventointeja 2 kpl.

Pohjois-Savon perinnemaisemainventointeja on tehty vuosina 1992-1997.
Inventointiraportti julkaistiin v. 2000.  Suonenjoelta raporttiin otettu kuusi (6) kohdetta. 
- Suholan laitumet
- Suurijärven laitumet
- Heikkilän hevoslaidun
- Mikkola niityt
- Lassilan laitumet
- Ritvalan haka

Suonenjoen kaupungin ympäristöohjelmassa kohteita on enemmän. Kutujoki-projektissa Kutumäen ja Pörölänmäen inventointikohteet tarkastettiin. 
- Jokelan niitty
- Hirvolan haka

Uusia perinnebiotooppikohteita ei löytynyt. Inventointiin otettiin kuitenkin mukaan kolme pienympäristöä, jotka eivät alueen käytön ja laadun osalta täytä kaikkia perinnebiotoopeille asetettuja kriteereitä, mutta jotka ovat syntyneet perinteisten maankäyttötapojen myötä. 
- Kankaan tuore heinäniitty
- Lehdon tuore suurruohoniitty/heinäniitty
- Säynäälän kostea heinäniitty 

Suonenjoella muinaisjäännösten inventointi on tekemättä. Kutumäen ja Pörölämäen kylillä lähinnä joki- ja järvireitin rantamailla sekä Viipperon harjuilla tehtiin inventointi syys-kesällä 2000. Alueelta löytyi yksi  kivikauden asuinpaikka.
- Kutujärvi

Maisema-aluetyöryhmän mietinnössä on koko maa jaettu yhtenäisin perustein
maisemamaakuntiin.  Suonenjoki sijaitsee Keski-Suomen järviseudun, Pohjois-Savon järviseudun  ja Savonselän seudun risteyksessä. Kutumäen ja Pörölänmäen kyläalueet kuuluvat Savonselän seutuun, jota luonnehditaan karuksi ja vähäjärviseksi, ja jossa viljelykset ovat usein mäkien lakiosissa. 

Museoviraston ja ympäristöministeriön "Rakennettu kulttuuriympäristö.
Valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt" -selvityksessä (1993)
Suonenjoelta nimetään  seitsemän (7) aluekohdetta:

1. Suonenjoen kirkonseutu
2. Kolikkoinmäki
3.Venetsia
4.Suonenjoki-Pieksämäki maantien kulttuurimaisema, tie rakennettu 1780, oikaisu1990-luvulla
-Kutumäen ja Pörölänmäen kylät
-Rantalan pihapiiri
-Kutumäen kivisilta/ 1933
-Pörölänmäen Hirvolan yhteismylly/ 1900
-Pörölänmäen kansakoulu/ 1912
5. Nuutilan kylä
6. Elkkulan rakennusryhmä, Jauhomäki, lähes kokonaan tuhoutunut
7. Kuivataipaleen kanava, -rakennettu 1860- luvulla

Luonnonsuojeluohjelmat ja muut luonnontieteellisesti arvokkaat alueet

Rautalammin reittiä on esitetty erityissuojelukohteeksi ns. suojeluvesityöryhmän mietinnössä
(Komiteanmietintö 1977) ja vesistöjen erityissuojelutyöryhmän mietinnössä (Työryhmän
mietintö 1992).

Ympäristöohjelma

Suonenjoen kaupungin ympäristöohjelman luonnos on valmistui v. 2000. Ohjelmassa on
koottu yhteen kunnan omat, kaupunkilaisten, järjestöjen ja eri viranomaisten ympäristöaloitteet. Ympäristöohjelma on osanen maailmanlaajuista Agenda 21 -prosessia, ns. paikallisagenda.

Luonto- ja maisemaselvitykset

Suonenjoen arvokkaat luontokohteet - inventointiraportti valmistui v. 1989. Tekijänä oli Raimo Pakarinen. Suonenjoen kaupungin ympäristönsuojelulautakunta.

Biologisesti/ekologisesti mielenkiintoisia kohteita Kutumäen ja Pörölänmäen kyläalueilla mukaan lukien Kutujärven länsiranta-alueet Jauhomäen puolelta sekä Jäppiläntien ympäristö Pörölänmäkeen saakka olivat inventoinnin mukaan alla luetellut:

V 2.Pörölänmäki-Kutumäen Savijoki ja Kutujoki (3241 01, 6934-38 /502-05). Luonnonkaunis jokiosuus. 
L 1. Kutujoen jokivarsilehto (3241 02, 6973 / 503). 
L 3. Kutumäen kallionaluslehto (3241 02, 6938 / 503).
L 4. Rauhalan lehto (3241 02, 6938 / 502). Pienialainen puronvarsilehto.
L 7. Karhulanmäen rinnelehto ja Karhulampi (3241 02, 6939 / 504). Saniaislehto, suokasvit.
M 3. Metsäemän kasvupaikka. (3241 02, 6938 / 503).
H 4. Viipperon harjut (3241 02, 6932-36 / 503-05). Jäkäläkangas.

Kutujoki -projektissa biologian opiskelija Johanna Heimonen teki luonto- ja maisemaselvityksen Kutujoen ranta-alueilla v. 2000.

Raportti on luettavista kulttuuriympäristön hoitosuunnitelman sivuilta. Tarkempiin kohdekuvauksiin voit tutustua Suonenjoen kaupungin ympäristötoimistolla tai Pohjois-Savon ympäristökeskuksessa.

• Takaisin