KUTUJOELLA
Alueen vesistöhistoria
Kutujärven länsirantaa. Kuva:
Jouko Aroalho, 2000. Kuopion kulttuurihistoriallinen museo.
Esihistorian
aikakaavio
Jäätikkö suli alueelta n. 11200-11000
vuotta sitten. Jäätikön sulamisvaiheessa syntyi sulavan jään
railoihin jäätikköjokia, jotka kerrostivat uoman pohjalle soraa ja
hiekkaa. Jään reunan eteen kasaantui hiekkaa jäätikköjoen delttaan.
Jään reunasta irronneet jäälohkareet jäivät hiekkakerrostumien alle
ja lomaan. Lohkareitten sulettua jäi paikalle kuoppia eli suppia. Isommat
matalat uoman suulla maanneet jäälautat synnyttivät Viipperonharjun
liepeille kumpuilevan kamé -maaston, hiekan kerrostuessa niiden
ympärille. Itse harju syntyi edellä kuvatulla tavalla jään alle ja
reunan eteen.
Harjujakso kulkee tutkimusalueen vesistön
länsipuolella. Vesistön itäranta on moreenia, pääosin
hienoaineksista. Alavimmat paikat vesistön varrella ovat maaperältään
jo lähes savea, hiesua ja hietaa, joka on kerrostunut syvemmän veden
pohjalle Itämeren Yoldiameri ja Ancylusjärvi vaiheessa 11000-10000
vuotta sitten. Korkein ranta sulavan jäätikön edessä on sijainnut
vajaan 150 m korkeustasolla. Yoldiameren vedentaso laski nopeasti.
Ancylusjärvivaiheen alkaessa (n. 10900 vuotta sitten) vedenlasku hieman
hidastui, kiihtyen Ancylusjärven avattua uuden lasku-uoman Tanskan
salmissa n. 10400 vuotta sitten. Haapavesi kuroutui Ancylusjärevestä n.
10100 vuotta sitten ja parisen sataa vuotta myöhemmin itsenäistyivät
myös Savijärvi ja Kutujärvi omiksi altaikseen. Muinais-Päijänteen
tulva saavutti Kutujärven n. 7100 vuotta sitten, jolloin Kutujärvi oli
lyhyen aikaa (ehkä n. 100 vuotta) Päijänteen lahtena. Päijänteen
veden laskettua Heinolanharjun puhkeamisen jälkeen 7000 vuotta sitten,
erkaantui Kutujärvi taas omaksi altaakseen.
Järvien omaa vesistöhistoriaa ei
tunneta, mutta ne lienevät olleet lähes nykyisessä muodossaan
kurouduttuaan Ancylusjärvestä. Mitään suuria muutoksia ei järvien
vedentasossa liene tapahtunut. Havaintojeni mukaan on nykyinen Savijärven
(99,2 m mpy) ranta hyvin alavaa ja se vaikuttaa vesijätöltä.
"Kovempi" mineraalimaa alkaa hieman päälle 100 m
korkeustasolta, ehkä n. 102,5 m tasolta. Vaikuttaakin siltä, että
järveä lienee laskettu parisen metriä jokea perkaamalla joskus
viimeisen 100-150 vuoden aikana.
Espoossa 15.9.2000
Timo Jussila Mikroliitti Oy
Email: Mikroliitti@dlc.fi
|
