KUTUJOELLASuonenjoen Kutumäen ja Pörölänmäen kulttuuriympäristön hoitosuunnitelmaToimenpidesuosituksetKyläläiset pitävät tärkeänä yhteistyötä ja asukkaiden mielipiteiden kysymistä ympäristönhoidossa. Asukkaiden toiveita kyläympäristön parantamisesta kartoitettiin asukaskyselyin, haastatteluin ja kyläilloissa. Kyläläisten ajatusten ja esitysten pohjalta on laadittu seuraavat toimenpide-esitykset. Toimenpidesuositukset keskittyvät kylien keskusalueille, asuin- ja viljelysmaisemiin. Suositusten yhteydessä on ehdotettu toteuttajia sekä annetaan tietoa mahdollisista avustuslähteistä ja -muodoista. Osa toimenpiteistä on tehtävissä omatoimisesti. Toisaalta kylätoimikunnan olisi hyvä yhdessä laatia toimintasuunnitelma tavoitteiden toteuttamiseksi: tehtävien jako, talkootyön organisointi ja tiedonvälitys. Kylän kehittäminen ja ympäristönhoito pitää olla avointa ja perustua yhteistoimintaan. Ensimmäiseksi on aina sovittava toimenpiteiden toteuttamisesta maanomistajan kanssa. Pohjois-Savon ympäristökeskus on merkitty osassa kohteista toteuttajaksi. Ympäristökeskuksen kesä 2001 maisemanhoitotöiden kustannuksiin osallistuu myös Suonenjoen kaupunki. Yhteystahona on ympäristökeskuksen maisematöiden suunnittelija Merja Hyttinen ja insinööri Veijo Turkki. Hyttinen aloittaa keväällä 2001 neuvottelut kaupungin kanssa sekä ottaa yhteyttä maanomistajiin ja kylätoimikuntaan. Alla on toimenpidesuosituksia esimerkkikohteittain. Vaikka esitykset on ryhmitelty osa-alueittain
kannattaa lukea kaikki, koska esimerkkejä vastaavia kohteita on myös muilla
alueilla. I Kutujärven ranta-asutusKutumäen näköalapaikka maantien varressa / maisemat Kutujärvelle Uuden ja vanhan tien välinen alue työntää lehtipuuta järvimaiseman eteen. Lupa tielaitokselta raivaustöihin on saatu. Myös alempana Kutujärven rannassa Rantalan viljelysten luona on tiheää nuorta lehtipuukasvustoa ja raivaustyöt parantaisivat maisemaa. Toteuttajat: talkootyö, Pohjois-Savon ympäristökeskus (kaupunki)
Kutujärven yli avautuvan maiseman keskellä on Rantalan talouskeskus. Entisessä sikalan tiloissa on autopurkaamo ja varaosamyynti. Omistajat ovat pystyneet minimoimaan yritystoiminnasta aiheutuvat maisemahaitat ja jatkossa ympäristöä on tarkoitus maisemoida puuistutuksin. Vanha päärakennus sekä aitta ja taloa sivuavan tien lehtikuusipuut ovat tärkeitä maisematekijöitä. Avosolaisen rinta-aitan kunnostaminen on toivottavaa. Toteutus: maanomistajat Levähdyspaikka Tielaitoksen rakentama levähdyspaikka Kutumäen länsirinteellä on komealla näköalapaikalla. P-paikan ja maantien väliselle kumpareelle sopisi niittykukat ja toisaalta myös lehtikuusi. Lähellä on vanha lehtipuurivi. Levähdyspaikan ympäristössä on Kutumäen kallionaluslehto sekä muu kulttuurivaikutteinen metsä. Lehto on merkitty seutukaavaan 3.1 ha suuruiseksi alaksi. Lehdon alueelta tulisi poistaa kuusentaimet. Kulttuurivaikutteisen metsän monimuotoisuus tulisi huomioida metsänkäsittelyssä. Metsäalue mäeltä aina pohjoiseen mökkitielle saakka on luonteeltaan sellainen, että se voisi saada metsätalouden ympäristötukea (Kestävän metsätalouden rahoituksesta annettu laki, 1996). Lehtokohteen osalta on ennen toimenpiteitä otettava yhteyttä Pohjois-Savon ympäristökeskukseen. Kaikki toimenpiteet tarvitsevat maanomistajan suostumuksen. Toteuttajat: maanomistaja,
ympäristökeskus (maisemanhoitotyöt) Metsätalouden ympäristötuesta listätietoa: Maisemanhoito talousmetsissä Autiot talot Autioiden ja vähällä käytöllä olevien rakennusten jättäminen silleen on epätaloudellista toimintaa. Kannattavampaa olisi tehdä ratkaisuja - joko myydä, vuokrata tai riittävältä osin kunnostaa/suojata rakennukset ja ympäristö mahdollista tulevaa käyttöä varten. Myös kaupunki voi edistää tyhjillään olevien asuntojen/tilojen uudiskäyttöä. Autioiden talojen myynninedistämistoiminnasta hyvänä esimerkkinä Kiihtelysvaaran kunta ja sen ylläpitämä asuntopörssi.
Kankaan vanha kievarirakennus on ollut vuosikymmeniä tyhjillään. Piharakennukset ovat romahtamaisillaan ja vaarallisia. Samoin tien varteen ja tallin lähelle jääneet kaivot ovat lahonneiden kansien vuoksi hengenvaaralliset ja ne olisi täytettävä. Asuinrakennus on paikallishistoriallisesti merkittävä entinen kievarirakennus, joka on peltikatteen ansiosta säilynyt. Rakennus on maisemallisesti näkyvällä paikalla. Toteuttajat: maanomistajat, kaupunki Vanhojen rakennusten
korjausavustuksista tai korjaustavoista lisätietoa sivulla Lisätietoja: Kankaan niitty
Kankaan niitty on rinteessä sijaiten tien ja Kuuselan peltoalojen välissä. Alue on tuoretta heinäniittyä, joka on paikoin lepikkoitumassa. Valtalajeja ovat juolavehnä, leskenlehti ja hiirenvirna. Huomionarvoisia kasvilajeja ovat kissankello ja aholeinikki. Alueen uhkatekijänä on hoitamattomuus, mutta alueella voisi olla maisemallista merkitystä tielle ja levähdyspaikalle. Suositeltavia toimenpiteitä ovat tienvarren lepikon raivaus ja niityn hoito. Edellyttää maanomistajan suostumusta. Toteuttajat: maanomistaja, kyläläiset II Kutujoen ranta-asutus Kutujoen jokirannat Naturan vuoksi on ollut epätietoisuutta siitä miten jokirantoja saa hoitaa. Peruslähtökohta on, että kaikessa toiminnassa on huomioitava ettei aiottu hanke tai suunnitelma heikennä Kutujoen luonnonarvoja. Kutujoen osalta toteutustapana on vesilaki (vesialue). Kutujärven puoleisessa päässä jokea sisältyvät Natura-ehdotukseen myös molemmin puolin jokea rantasuot, joiden suojelutapana on luonnonsuojelulaki eli luonnonsuojelualueiden perustaminen. Luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettavaksi esitetyn alueen ulkopuolella ei suojelusta aiheudu rajoituksia metsälakien mukaisen metsätalouden harjoittamiselle. Kalastukseen ja luonnossa liikkumiseen taikka maataloudelle tai vedenhankinnalle ei suojelusta aiheudu rajoituksia. Joen varressa kasvavaa pajukkoa ja lehtipuustoa voi esim. viljelymaisemien luota poistaa sopivassa määrin. Jokiuomaan kaatumassa olevia puita voi kaataa ja uoman tukkeena olevat puut poistaa. Rantavyöhykkeelle rakentamisen mahdollisuuden selvitetään joko kaavoituksella tai poikkeusluvalla uuden maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti. Kutujoen rantojen säännöllinen, mutta kohtuullinen raivaus on tärkeää rakennetun ympäristön kannalta tärkeiden näkymien säilyttämiseksi. Aika ajoin on hyvä tarkastaa myös tukkoisimmilta osin jokiuoman kulkukelpoisuus ja poistaa esteenä oleva puut. Toteuttajat: maanomistajat, talkootyö, ympäristökeskus (maisemanhoitotyöt) maanomistajan suostumuksella Lisätietoa: Patrick Hublin,
Pohjois-Savon ympäristökeskus, (017) 788 4816 Yleistä kaikille ranta-alueille Peltojen suojavyöhykkeet tarvitsevat säännöllistä niittoa. Suojavyöhykkeet eivät hoitamattomina estä leville käyttökelpoisen fosforin joutumista vesistöön pintavalunnan mukana. Kun suojavyöhykkeet niitetään kukinta-aikaan kerran vuodessa ja niittojäte korjataan pois tilanne paranee. Hoitamattomasta suojavyöhykkeestä voi huuhtoutua vesistöön jopa kaksinkertainen määrä fosforia, verrattuna siihen, ettei suojavyöhykettä olisi lainkaan. Suojavyöhykkeet sisältyvät maatalouden ympäristötuen ehtoihin. Lisätietoja: Jaana Uusi-Kämppä.
Maatalouden tutkimuskeskus p. (03) 4188 3128 Kutukoski ja sillan ympäristö
Jokinäkymän parantamiseksi puustoa ja pensaikkoa tulee raivata tien varresta ja erityisesti sillan penkoilta. Lehtokohteen kasvillisuus ja joentörmät ovat herkkiä kulumiselle, joten liiallista liikkumista alueella tulisi välttää. Tien alapuolelle jokitörmälle on rakennettu aitaa ja istutettu (puutarha)kasveja kulumisen estämiseksi. Puutarhakasvit eivät kuulu alueen luonnolliseen lajistoon, eivätkä näin ole luonnonsuojelualueen rauhoituspäätöksen mukaisia. Kasvit tulisikin poistaa ja liiallista liikkumista jokitörmällä vähentää ympäristöön sopivalla esteellä esim. kivillä ja melojien sekä kävelijöiden kulun ohjaamisella joen ja kosken pohjoisrannalle. Luonnonsuojelualueen hoitotoimet edellyttävät Pohjois-Savon ympäristökeskuksen hyväksymistä. Toteuttajat: maanomistaja, ympäristökeskus (maisemanhoitotyöt) maaomistajan suostumuksella Kutujoen kivisilta Kutujoen kivisilta on kunnostuksen tarpeessa. Jo vuonna 1991 Kutumäentien ollessa vielä yleinen maantie oli tarkastuksessa todettu sillan kaiteiden ja kannen päällysteen kaipaavan pikaista kunnostusta. Tie on nyt pienen tiehoitokunnan vastuulla. Syksyllä 2000 Savo-Karjalan tiepiiri virkatyönä (Juhani Heiskanen) tarkasti sillan kunnon ja antoi siitä lausunnon ja korjaustarvearvion. Lausunnon voi liittää tiehoitokunnan avustushakemukseen, koskien valtionavustusta siltojen korjauksiin. Avustus voi siltojen kohdalla olla max. 70 % kokonaiskustannuksista. Rakennushistoriallisesti arvokas kivisilta on nähtävyys, jonka kunnostukseen myös kaupunki voisi osallistua. Tiehoitokunnan maksettavaksi pitää jäädä vähintään 10 % kokonaiskustannuksista. Toteuttajat: tiehoitokunta, kaupunki,
tiepiiri Jokelan niitty Jokelan niitty reunustaa jokivartta ja luonnonsuojelualuetta ja on maiseman kannalta tärkeä. Niitty on kosteaa heinäniittyä (vanha pelto, laidun), jonka valtalajeja ovat nurmilauha, timotei, voikukka ja sian- ja ojakärsämö. Huomionarvoisia kasvilajeja ovat ketoneilikka, rantatädyke, lehtovirmajuuri ja kissankello. Pakarisen (1989) mukaan alueella on esiintynyt aiemmin kirkiruohoa, mutta maanomistajan mukaan lajia ei ole esiintynyt alueella enää vuosiin.
Tilan karjanpito on lopetettu viisi vuotta sitten. Nykyään pellot niitetään vuosittain, mutta heinä jätetään maahan. Niitty on metsittymässä muutamasta paikasta metsän reunasta. Niityn hoidon käynnistäminen, luonnonsuojelualueen rajamaaston metsänhoito sekä maantien varressa olevan ladon katteen uusiminen ovat tarpeellisia toimia pienmaiseman kokonaisuuden säilyttämiseksi. Toteuttajat: maanomistaja Lisätietoa ympäristötuen erityistuista sivulla kyläpoluilla-projektin sivuilta.
Kutumäentiellä liikkuu myös matkailijoita. Niilo Rytkösen tilataide kiinnostaa, kuin myös jokimaisema (joka nyt siis umpeutumassa) ja paikan sotahistoriallinen tausta. Liikenteen kannalta turvalliseen paikkaan esimerkiksi maitolaiturilevikkeelle sopisi pieni infotaulu valistamaan kulkijoita luonnonsuojelualueesta sekä alueen historiasta. Toteuttajat: kaupunki, asukkaat (teksti) Malvilahden hiekkarannan kunnostaminen lasten uimarannaksi
Lapset pitivät Malvilahden hiekkarantaa vaarallisena, koska rannalla veden alla oli ikävästi yllättäviä teräviä kiviä ja puita. Kyläläiset aloittivat rannan siivoamisen ja raivauksen v. 1999. Ranta on hitaasti syvenevä ja toimii tällä hetkellä venerantana. Ranta tarvitsee puhdistusta ja mahdollisesti myös hiekantuontia, mikäli rannasta halutaan lapsiystävällinen, jota se kylläkin mataluuden kannalta onkin. Lisäksi ranta on melko pusikkoinen ja pienilmastoltaan kostea. Myös melojat kaipailivat Kutujärven tietämille rantautumispaikkaa, jossa voisi viettää vaikkapa yönkin. Perusteita virallisen rantautumispaikan rakentamiselle Kutujärven tai -joen ympäristöön maanomistajan suostumuksella on, tosin sillä edellytyksellä, että kaupunki ottaa vastatakseen tai yhteistyösopimuksella kylätoimikunnan kanssa nuotiopaikan puut ja jätehuollon. Rantalan tilaan kuuluva saari tilan edustalla on houkutellut melojien puoleensa. Saareen rakennettavan nuotiopaikan hoito saattaa olla ongelmallinen. Ehkä sijoitukseltaan paras paikka olisi Kutujoen kosken pohjoisrannan kallioilla kantoreitin varressa. Toteuttajat: talkootyö,
ympäristökeskus, maanomistaja III Savijärvet, Savijoen ja Haapajärven asutusmaisemat Pörölänmäen koulun ja saunatontin käyttö
Pörölänmäen koulu lakkautettiin keväällä 2000 ja marraskuussa 2000 kaupunginvaltuusto päätti ettei koulua toistaiseksi myydä. Kaupunki on lupautunut järjestämään jatkossakin kyläläisten kokoontumisen koulun tiloissa. Esimerkkejä siitä, että kunnat ovat vastikkeettomasti jättäneet vanhoja koulurakennuksia kyläläisten käyttöön löytyy. Näissä tapauksissa tarvitaan myös kyläläisten aktiivisuutta ja valmiutta sitoutua koulun kunnossapitoon mm. talkootyöllä. Joka tapauksessa päätökset tilojen kohtalosta tulisi tehdä kohtuullisen nopeasti. Tyhjillään pitäminen maksaa ja kylmillään pitäminen rappeuttaa. Kyläläiset ovat jättäneet kaupungille aloitteen kaupungin leirikeskuksen perustamisesta Pörölänmäen koulutiloihin. Koulun sijaintia ja rakennuksia ajatellen kohde on sopiva myös matkailuyrittämiseen. Koulutonttiin kuuluu saunatontti kylätien eteläpuolella. Saunan kohdalla on kylän lasten ainoa yhteinen uimapaikka. Kyläläisillä on ollut myös suunnitelmia paikan kunnostamisesta. Mikäli koulu myydään tulisi kaupungin harkita koulun saunatontin lohkomista ja jättämistä kaupan ulkopuolelle. Toteuttajat: kaupunki, kylätoimikunta, asukkaat Hirvolan mylly ja koskiympäristö Hirvolan myllyä on kunnostettu museoviraston avustusten turvin. Rakennuksen kattaminen on osakkaiden suunnitelmissa ja tavoitteena on käydä työhön v. 2002. Vanha myllytupa on säilynyt Vauhkosen tontilla ja omistaja harkitsee sen kunnostamista. Tätä vanhemman myllärin asunnon kivijalka on näkyvissä vastarannalla kallionyppylän päällä. Aitat ovat käytössä. Vaikka rakennusta ei enää ole, on suositeltavaa hoitaa ympäristöä pihapiirin luona esimerkiksi niittämällä.
Joki- ja järvinäkymien avoinna pitäminen olisi ympäristön monimuotoisuuden kannalta suositeltavinta tehdä puu- tai pensasryhmiä säästäen. Liiallinen puuston esim. koivujen poistaminen rehevöittää rantoja lisäten suurruohoja ja pensaskasvillisuutta, ja näin niiton ja tarve lisääntyy. Puut kuten koivu varjostaa ja imee ravinteitä tehokkaasti ja toivottuun tulokseen päästään vähemmällä hoitotyöllä. Hirvolan myllyn länsirannalla puusto on monipuolista. Toteuttajat: osakkaat, maanomistajat, talkootyö maanomistajan suostumuksella Avustukset: museovirasto (mylly) Hirvolan ja Koskelan peltoaukeiden ladot Hirvolan talouskeskusta ympäröivällä peltoaukealla on näkyvissä toistakymmentä latoa, hirsistä tai lautarakenteista. Peltojen keskellä olevat ladot on suunnitelmissa purkaa lähivuosina. Maiseman monipuolisuuden kannalta on hyvä että latoja säilyy ja omistajien tarkoituksena onkin säilyttää joitakin metsän reunoissa ja kylätien varressa. Purettavien hirsilatojen hyväkuntoiset, kovat hirret kannattaa säilyttää. Harmaita pyörö- tai palhohirsiä tarvitaan kun kunnostetaan vanhoja rakennushistoriallisesti merkittäviä hirsirakennuksia. Myös muualla kylällä esimerkiksi teiden varsilla on kunnostusta kaipaavia latoja. Toteuttajat: maaomistajat Jokimaiseman hoito
Pörölänmäen koulun sillan ympäristö (koivikkoinen niemi ja rannat etelään) on kylän ydinaluetta ja myös paikan sosiaalisen luonteen vuoksi merkittävä. Sillan penkat ja kaupungin omistuksessa oleva ranta koulun saunan luona sekä Savijärven rannat sillan eteläpuolella tarvitsevat säännöllistä puuston harventamisen ja pusikoiden raivausta. Sillan pohjoispuolella niemen kärjessä on ollut pyykkiranta ja veneiden pitopaikka. Siihen on sittemmin kasvanut koivikko ja sen seassa on lehtipuustoa ja kuusta, jota harventamalla entiset näkymät joelle palautuisivat. Koulun puoleista rantaa kyläläiset ovat säännöllisesti siistineet. Toimenpiteet edellyttävät maanomistajan suostumusta. Toteuttajat: talkootyö, maanomistaja, ympäristökeskus (maisemanhoitotyöt) Pienen Savijärven ja Kutujoen rantaviljelysten entiset laidunalueet (rantakaistaleet) ovat pysyneet avoimina maanomistajien aktiivisella raivaustyöllä. Paikoin rannalle on istutettu koivua, mutta maanomistajien mukaan kasvavan koivikon merkitys on maisemallinen ja näkymät talosta järvelle halutaan säilyttää. Savijärventien yhtenäisestä peltoalasta noin puolet on edelleen viljelyksessä. Loppuja hoidetaan niittämällä ja pusikoita raivaamalla. Avoimen rantamaiseman säilyttämistä auttaisi peltomaan vuokraaminen. Toteuttajat: maanomistajat Soranottoalueiden jälkihoito / maisemointi
Maa-ainesten otto tavanomaista kotitarvekäyttöä varten on maanomistajan oikeus. Kun ottamistoiminta on ammattimaista tai kaupallista tarvitaan maa-aineslupa. Luvan myöntää kaupungin ympäristölautakunta. Vuonna 1982 voimaan astunut maa-aineslaki edellyttää maa-ainesten ottoalueiden jälkihoitoa eli maisemointia toiminnan päätyttyä. Maisemointivaatimus koskee niitä, joihin on haettu lupa uuden lain voimassa-oloaikana. Tällaisia kohteita ovat mm. Kouluharjun (Hiekkala 1:7) ja Hirvolantien (Yht.alue 5:18) soranottopaikat. Viipperon harjualueella on myös muita pienempiä sorakuoppia, joita koskee maa-aineslain edellyttämä vaatimus alueen jälkihoidosta. Jälkihoidossa ottamisalue siistitään, muotoillaan maastoon sopivaksi ja palautetaan alueelle mahdollisimman luonnonmukainen kasvillisuus vihertöiden avulla. Hiekka- ja sorarinteissä 1:3 jyrkempiä kaltevuuksia ei pidä jättää. Hirvolantien varressa maisemointityöt on tehty kuopan itäreunalla ja tien varressa. Kotitarveotto jatkuu harjanteen kohdalta. Kouluharjulla voimassa oleva maa-aineslupa edellyttää alueen siistimistä ottamisen aikana ja sen jälkeen. Ottamista ei enää tapahdu Pekkalankyläntien puoleisella alueella, jolloin erikoisesti tienpuoleinen vanha alue tulee muotoilla, ja maisemahaittojen korjaamiseksi tehdä istutuksia luonnonmukaisen puuston palauttamiseksi. Viipperon harjualue vanhoine tiepohjineen on luonto- ja geomorfologisilta arvoiltaan merkittävä ja kyläläisten virkistysalueina tärkeä. Lisäksi harjualue on maakunnallisesti merkittävän maisema-alueen ja valtakunnallisesti merkittäväksi arvioidun kulttuuriympäristön yhteydessä. Maisema-alueiden kohdalla on huomioitava maa-aineslain (463/1997) vaatimus siitä, että maa-ainesten ottaminen ei saa aiheuttaa: 1) kauniin maisemakuvan turmeltumista; Ottamispaikat on sijoitettava ja ainesten ottaminen järjestettävä seuraavasti: 1) ottamisen
vahingollinen vaikutus luontoon ja maisemakuvaan jää mahdollisimman
vähäiseksi Toteuttajat: Maanomistaja tai kaupunki (maa-ainesluvan vakuus) IV Jäppiläntien seutu Karhulanmäeltä Pörölänmäelle Tienvarsipuusto
Karhulanmäen tienvarsipuustoa (mm. koivuja, muutama saarni) tulisi vaalia ja uudistaa. Tietoisella työllä ja hoidolla tienvarsipuusto säilyisi kyläkunnan komistuksena. Suonenjoella on perinteitä komeiden tienvarsipuustojen kasvattamiseen esimerkkinä Lempyyn koivukujat tai Rantalan lehtikuusirivi. Oma merkityksensä on tienvarressa olevilla hirsirakennuksilla. Neuvoja puuston hoidosta voi kysyä esim. kaupungin puutarhurilta. Toteuttajat: maanomistajat, talkootyö Mäkiasutusmaisemat
Jäppiläntien varressa on maatiloja (maitotiloja, mansikkatila, kanala, sikala). Juuri voimakkaasti maataloudessa kiinni olevien tilojen paljous selittää rakennetun ympäristön maisemallisen edustavuuden. Pellot ovat viljelyksessä ja tilojen ympäristöistä pidetään huolta. Rakennetun ympäristön yhtenäisyys - tilojen koko, sijoittuminen - heijastelee myös seudun maanjaon vähäisyyttä. Tienvarren tiloista useimmat ovat isossajaossa perustettuja tai kerran sen jälkeen tapahtuneen kantatilan halkomisessa syntyneitä. On jopa tila, jota ei ole lohkottu eikä halottu kertaakaan sitten isonjaon. Pieniä torpparitaustaisia pientiloja ei maisemassa juuri näy. Ne ovat joko hävinneet (jääneet itsenäistymättä) tai sijaitsevat syrjemmällä metsässä. Osa on liitetty takaisin kantatilaan ja asumus hävitetty. Pientilavaihetta ei enää havaitse maisemassa.
Merkittävien näkymien säilyttäminen tieltä viljelysmaisemiin ja vanhoihin tilakeskuksiin Karhulanmäen, Hännilänmäen, Pörölänmäen, Lehdon ja Säynäälän luona olisi suositeltavaa säännöllisin tienvarsiraivauksin ja metsäsuunnittelulla. Toteuttajat: maanomistajat, talkootyö Luonnonmuistomerkit Tilojen luonnonmuistomerkeiksi rauhoitettujen puiden merkitseminen. Hyvä tapa on juntata puun viereen matala puupaalu, johon on kiinnitetty metallilaatta: Luonnonmuistomerkki. Lain nojalla rauhoitettu. Laattoja saa esimerkiksi Pohjois-Savon ympäristökeskuksesta tai kaupungin ympäristönsuojelusihteeriltä. Projektin aikana kohdealueen luonnonmuistomerkkien omistajille lähetettiin laattoja postitse. Toteuttajat: maanomistajat Ëdellä esitetyt toimenpiteet on koottu myös päivitettäväksi taulukoksi. Lue myös seuraavat yleiset suositukset:Puutarhakulttuurin vaaliminen Tietoa maatalouden ympäristötuen erityistuesta Kirjallisuutta: Härö, Elias - Kaila, Panu, 1976. Pohjalainen talo. Rakentajan opas. Helsinki. |
Päivitetty 29.11.2000, |
