KUTUJOELLA

Rakennusinventointi  

Yleisiä tavoitteita

Rakennusinventoinnin tarkoituksena on luetteloida ja dokumentoida rakennukset, rakennusryhmät ja aluekokonaisuudet, jotka tietyin kriteerein edustavasti ilmentävät paikkakunnan vaiheita, rakennustapoja, elinkeinoja ja historiallista ympäristöä.

Lisäksi inventointi lisää perustietoa Suomen eri rakennus- ja ympäristötyypeistä, rakennustavoista ja niiden levinneisyydestä.

1) Inventointi on selvitys, jossa saadaan tutkimukseen ja dokumentointiin perustuva jäsentynyt kokonaiskuva kunnan historiallisesta rakennuskannasta ja kulttuurimaisemasta tiettynä ajankohtana. 

2) Inventoinnin tuottamaa aineistoa voidaan käyttää hyväksi erilaisissa historialliseen rakennuskantaan ja kulttuurimaisemaan kohdistuvissa suunnitelmissa, päätöksenteossa ja käytännön toimenpiteissä. 
 
Edellä kirjatut inventointityön tavoitteet valaisevat tulosten monipuolista käytettävyyttä.

Inventointiin mukaan otetut rakennuskohteet ovat rakennussuojelun intressipiiriin kuuluvia. Kohteet täyttävät yhden tai useamman valintakriteereistä (arviointiperusteista), joilla mitataan rakennusten rakennushistoriallista, historiallista tai maisemallista arvoa.

Suonenjoen rakennusinventointi 1987-1989

Rakennuskulttuurin inventointi tehtiin Suonenjoella vv. 1987-1989 Suonenjoen kaupungin kustantamana. Rakennusinventoijina olivat arkkitehtiylioppilaat Katariina Häkkinen ja Juha-Pekka Husso.

Suonenjoen rakennusinventoinnissa on mukana 115 inventointikohdetta. Niistä kymmenen on alueinventointikohdetta. Puolet kohteista on taajama-alueella ja puolet haja-asutusalueella.

Inventointikohteet on merkitty kartoille. Kartan pohjalta voi päätellä, että inventoijat ovat kiertäneet koko kaupungin alueella. Haja-asutusalueen kohteet sijaitsevat tasaisesti eri puolilla kaupunkia. Ehkä vähemmälle huomiolle on jäänyt kaupungin itäiset alueet Vehvilän suunnalla ja toisaalla Kärkkäälän ja Hoikankylän ympäristöt.

Inventointityöstä ei ole tehty keruukertomusta, josta selviäisi työhän käytetty aika, työtavat, käytetyt kriteerit, valintaa vaikuttaneet tekijät (kunto, aika, kriteerit) ja työlle asetetut tavoitteet. Myös yhteenvedonomainen selvitys kaupungin rakennusperinnön erityispiirteistä ja nykytilasta olisi ollut tarpeellinen ja olennainen osa inventointityötä.

Viime vuosina tietojenkäsittely on kehittynyt siinä määrin, että on ajankohtaista aloittaa vanhojen tietoaineistojen siirtäminen kaavoitusta ja muuta maankäyttöä paremmin palveleviksi tietokannoiksi. Uudet atk-pohjaiset ohjelmat helpottavat myös aineiston ajan tasalla pitämistä. Inventointityö on usein ennenkin liittynyt kaavoitukseen ja nykyisen maakäyttö- ja rakennuslain vaatimusten mukaisesti olemassa olevan rakennuskannan tila on selvitettävä aina kaavoitustyön yhteydessä. Suonenjoen rakennusperinnön inventointi on yli kymmenen vuotta vanha eikä laadultaan täytä enää uuden lain vaatimuksia.

Luokittelu ja arvottaminen

Suonenjoen inventoinnissa on käytetty museoviraston mallin mukaista jakoa rakennushistoriallisiin, historiallisiin ja maisemallisiin arvoihin. Inventoijien kirjoittamien luettelointiperusteiden pohjalta voi päätellä että valintakriteereitä ovat olleet: edustavuus, tyypillisyys, harvinaisuus, alkuperäisyys, yhtenäisyys, kerroksisuus, ympäristöönsä liittyminen ja historiallinen merkitys sekä identiteetti. Lisäksi on annettu painoa rakennuksen käytän jatkuvuudelle.

Kohteiden hierarkkista arvottamista valtakunnallisesti, maakunnallisesti tai paikallisesti arvokkaisiin ei ole tehty. Taajama-alueelle sijaitsevien kohteiden osalta on käytetty omaa kaavoitusta ja muuta maankäytön suunnittelua palvelevaa luokittelua. Haja-asutusalueen kohteita ei ole arvotettu hierarkkisesti.

Luokittelussa kohteet on jaettu neljään ryhmään:

I Asemakaavalla suojeltavat rakennushistoriallisesti Suonenjoen merkittävimmät rakennukset ja aluekokonaisuudet 
II Merkittävät kohteet, joiden säilyminen turvataan asemakaavalla 
III Kohteet, joiden säilyminen pyritään mahdollisuuksien mukaan turvaamaan asemakaavalla ( purkaminen edellyttää perusteellisia kaavallisia selvityksiä alueen maankäytöstä) 
IV Muut inventoidut kohteet, joihin ei kohdistu erityisiä suojeluintressejä

Luokkaan I kuuluu 12 kohdetta:

Juhlatalo 
Rautatien alikäytävän kivirakenteet 
Suonenjoen rautatieasema, asema- ja makasiinirakennus 
Veturitalli 
Suonenjoen ev.lut. kirkko 
Kellotapuli 
Onnela, maatilan asuinrakennus 
Maatalousoppilaitos, pää- ja sivurakennus 
Peuran sahan entinen rullatehdas 
Kolikkoinmäki, asuinrakennuksia (alue) 
Iisveden asema-alue, rautatieasema, asuinrakennuksia (alue) 
Sormula, asuinrakennus-kartano

Luokkaan II kuuluu 12 kohdetta:

Vanhainkoti, laitosasuinrakennus 
Rakkaudenkatu, asuinrakennuksia (alue) 
Asemakatu, liike-asuinrakennus 
Kutvosen liiketalo, liikeasuinrakennus 
Kuutin talo, liike-asuinrakennus 
Tannisen talo, liike-asuinrakennus 
Yhdyslinna, liike-asuinrakennus 
Erälä, liike-asuinrakennus 
Lukio, koulu-toimistorakennus 
Harjunpappila, ent. pappila 
Sammaltalo, ent. koulurakennus 
Petsamo, asuinrakennuksia (alue)

Luokka III - 18 kohdetta 
Luokka IV - 12 kohdetta

Aineiston saatavuus

Alkuperäiset inventointikortit ovat Suonenjoen kaupungintalolla, teknisessä virastossa.

Aineistoon voi tutustua myös Pohjois-Savon ympäristökeskuksessa ja Kuopion kulttuurihistoriallisessa museossa.

Kohteista on otettu mustavalkokuvia. Filmimateriaalin sijoituspaikkaa voi tiedustella rakennustarkastajalta. 

Lähde: 

Rakennuskulttuurin inventointikohteet / taajama-alue. Luokittelu, 21.4.1993. Suonenjoen kaupunki. Maankäyttöosasto. Suonenjoen rakennusinventointi. Moniste.

Täydennysinventointi Kutumäellä ja Pörölänmäellä v. 2000

Kutujoella -projektin aikana vuonna 2000 rakennusinventointia täydennettiin pääasiassa Kutumäen ja Pörölänmäen rekisterikylillä mutta muutamia kohteita ehdittiin ottaa mukaan myös Jauhomäen kylältä.  Tarkastelun alla olevan alueen tarkempi rajaus on kartalla. Inventointialueen kulttuuriympäristön kuvaus löytyy Kutumäen ja Pörölänmäen kylien kulttuuriympäristön hoitosuunnitelmasta  Osoite on: www.ymparisto.fi/psa/kutujoki.htm

Inventointityön teki FM Teija Ahola syyskesän 2000 aikana. Inventointi oli yksi kylän kulttuuriympäristön hoidon suunnitteluun tarvittavasta perusselvityksestä. Samalla inventointikäynneillä keskusteltiin omistajien kanssa yleisesti rakennusten ja kylän maisemanhoidosta, annettiin neuvoa avustusasioissa ja tiedotettiin käynnissä olevasta projektista.

Uusia inventointikohteita on 15 kpl ja alueita 2 kpl.

Lisäksi tarkastettiin kolme (3) rakennuskohdetta ns. varia- eli vertailukohteina, koska kohteet ovat: 
- perinteisen talonpoikaisen rakennustavan edustajia tai 
- ne liittyvät mielenkiintoisella tavalla kylän historiaan tai 
- kohde on maisemallisesti hyvä elementti.

Variakohteita ei otettu varsinaisiksi inventointikohteiksi joistakin seuraavista syistä: 
- kohde on olennaisesti muutettu eikä sillä siten ole rakennushistoriallista arvoa 
- kohde on syrjässä ja sen säilyminen on hyvin epävarmaa 
- kohde on yksittäinen, ei harvinainen, rakennus muutoin uudistuneessa rakennusryhmässä

Kohteet ja valintakriteerit

Jo perusinventoinnissa oli kohteiksi otettu mukaan viime sotien jälkeisiä rakennuksia. Nyt tehdyssä Kutumäen ja Pörölänmäen rakennusinventoinnissa suurin osa kohteista on edelleen ajalta ennen v. 1940.

Esimerkkejä 1960-luvulla tai sen jälkeen rakennetuista yksityisistä rakennuksista ei ole valittu mukaan.

Inventoinnissa keskityttiin kulttuurihistoriallisesti monipuolisten ja maisemallisesti edustavien miljöökokonaisuuksien luettelointiin.

Inventointiin ei esimerkiksi otettu kulttuurihistoriallista tai maisemallista arvoa omaavaa yksittäistä talousrakennusta, jos pihapiirin muut eri aikakausien rakennukset eivät tehtyjen korjausten myötä enää edustaneet hyvin rakennusaikansa rakentamista. Poikkeuksena on erityisen harvinainen tai iäkäs yksittäinen rakennus.

Olennaista on kokonaisuuden arvo. Kulttuurihistoriallisesti arvokas rakennusryhmä voi koostua eri-ikäisistä rakennuksista, jos rakennukset edustavat tyylillisesti rakennusaikaansa ja sulautuvat kokonaisuuteen.

Useimmat variakohteeksi otetut pihapiirit ovat tärkeitä juuri osana suurempaa ympäristökokonaisuutta

Inventoinnissa käytetyt luettelointikriteerit olivat samat kuin Kyläpoluilla -projektissa. 

Museoviraston inventointikortti -pohja.

Kohteet ja arvoluokat

Hierarkkinen luokka: Paikallinen, Maakunnallinen, Valtakunnallinen 
Arvoluokka: Historiallinen, RakennusHistoriallinen, Maisemallinen

Uudet inventointikohteet ovat:  

Nro:            Kohde :                                    Hierarkkinen luokka:            Arvoluokka:

Kahdesta kohteesta tehtiin alueinventointikortti. Kyseessä on  hyvin säilynyt miljöö, joka rajautui hyvin muusta ympäristöstä ja  jonka rakennushistoriallinen arvo on enemmän kokonaisuudessa kuin osatekijöissä (rakennukset).

Kutumäen ja Pörölänmäen kyliä tarkasteltiin myös osa-alueittain kulttuuriympäristön hoidon suunnittelua varten. Osa-alueista ei tehty inventointikorttia. Alueen vahvuuksia luonnehditaan kulttuuriympäristöohjelman kohdassa: Alueen kuvaus. Osa-alueet ovat laajempia kulttuuriympäristökokonaisuuksia, joissa on useita yksittäisiä inventoituja rakennuskohteita. Kulttuuriympäristökokonaisuudet ovat pääasiassa  asutusmaisemia joko teiden tai vesireittien ympäristössä.  

Osa-alueita on neljä (4) kpl:

• I   Kutujärven ranta-asutus  
• II  Kutujoen ranta-asutus 
• III  Ranta-asutus  välillä Pieni-Savijärvi - Haapajärvi sekä Hirvolan peltoaukea 
• IV Jäppiläntien mäkiasutus ja Pörölänmäki

Inventointikortit ja valokuvat

Inventointikohteista kerätty tieto siirrettiin atk-korteille, jotka tehtiin museoviraston ja Keski-Suomen museon käyttämien korttien pohjalta. Inventointikohteet digitoitiin ArcView -ohjelmalla osaksi ympäristöhallinnon Gisalu -paikkatietoaineistoa.  

Inventointikohteet on numeroitu jatkaen siitä mihin aikaisemmassa perusinventoinnissa oli jääty. Kohteet ovat rekisterikylien alla aakkosjärjestyksessä. Numeerisessa aineistossa kohteen tunnus muodostuu numerosarjasta: kunta -kylä- inventoinnin juokseva numero.

Valokuvat otti Teija Ahola. Valokuvat ovat väripaperikuvia ja digitaalikuvia. Osa paperikuvista on skannattu.

Aineiston saatavuus

Inventointimateriaaliin voi tutustua Pohjois-Savon ympäristökeskuksessa, Kuopion kulttuurihistoriallisessa museossa ja Suonenjoen kaupungin teknisellä osastolla.

Valokuvamateriaalia säilytetään Pohjois-Savon ympäristökeskuksessa. Numeerinen aineisto on Pohjois-Savon ympäristökeskuksessa.

Omistajille on postitettu kopio oman kiinteistön inventointikortista.

Lähteet:   

Inventointi tapahtui paikanpäällä. Suurin osa rakennushistoriallisista tiedoista on muistitietoa, jota saatiin omistajilta tai muilta asianosaisilta. Haastatteluja tehtiin myös puhelimitse.

Paikallishistoriallista tietoa kerättiin myös kirjallisista lähteistä ja jakotoimitusten asiakirjoista (ks. Vanhat kartat).  

Kirjallisuus:  

Korhonen, Teppo, 1991. Kuisti. Kansatieteellinen tutkimus. Kansatieteellinen arkisto 37. Vammala. 
Lappalainen, Pekka, 1961. Pieksämäen seudun historia I. Pieksämäki
Saloheimo, Veijo. Rautalammin historia. Suomen kansankulttuurin kartasto. Helsinki 1976. Valonen, Niilo - Vuoristo, Osmo, 1994. Suomen kansanrakennukset Seurasaaren ulkomuseon rakennusten pohjalta. Museovirasto. Helsinki.
Vieremän rakennusinventointi 1992 .Keruukertomus. 
Vuolle-Apiala, Risto, 1996. Hirsitalo. RAK. Helsinki. 
Vuolle-Apiala, Risto, 1994. Savusaunakirja. 4. painos.

• Sisällysluettelo
• Etusivu