Kutujoen kulttuuriympäristön ja Natura -alueen hoidon ja käytön suunnittelu. Tavoite 5 b mukainen maaseudun kehittämishanke. Toimintalinja 4 Rakenteiden ja hyvän ympäristön kehittäminen. Toimenpidekokonaisuus 4.3 Luonnon- ja rakennetun ympäristön hoito. Hakija Sisä-Savon seutuyhtymä. Toteuttaja Pohjois-Savon ympäristökeskus seutuyhtymän ja ympäristönkeskuksen yhteistyösopimuksen pohjalta.

KUTUJOELLA

LOPPURAPORTTI                                              Teija Ahola Projektisuunnittelija

Projektin toteutuksen ajankohta

Projekti käynnistyi 16.6.2000 ja päättyi 7.12.2000.

Kohdealue

Savonselän seudulla, Suonenjoen kaupungissa, sijaitsevien Kutumäen ja Pörölänmäen kylien aluekokonaisuus on nimetty v. 1992 ympäristöministeriön maisema-aluetyöryhmän mietinnössä maakunnallisesti arvokkaaksi kulttuurimaisema-alueeksi sekä v. 1993 museoviraston ja ympäristöminiteriön selvityksessä valtakunnallisesti merkittäväksi kulttuurihistorialliseksi ympäristöksi. 

Taustaa

Kulttuuriympäristösuunnitelma kertoo alueen rakennetusta ympäristöstä, maisemista ja esihistoriasta. Lisäksi se ohjaa toimenpiteisiin, jotka vahvistavat juuri kohdealueen erityispiirteitä - paikallisuutta.

Omaa elinympäristöään arvostava ja sen arvot tunteva yhteisö luo toiminnallaan edellytyksiä ja tarjoaa resursseja elinkeinojen kehittämiselle. Nykymaatalouden aikana omaehtoinen maisemia ja kulttuuriperinnettä vahvistava toiminta on myös maatalouden tuotteiden kannalta tärkeää mielikuvarakentamista. Ympäristön kunnostamisesta koituu hyötyä niin yleiselle viihtyvyydelle kuin alueiden elinkeinotoiminnan kehittämiselle.

Omaehtoista ympäristönhoitoa edistää tehokas kulttuuri- ja ympäristötiedon jakaminen sekä vuorovaikutteinen toimintakulttuuri. Tietoa tarvitaan yleisten ympäristönhoitotavoitteiden ja avustusmahdollisuuksien lisäksi kotiseudun kulttuuriympäristöarvoista ja maiseman historiasta. Tämä edellyttää tutkimusta, selvityksiä ja tulosten hyvää tavoitettavuutta.
Internetin käyttöä erilaisten alueellisten ja paikallisten kylä- ja maisemanhoitosuunnitelmien tai kylähistoriikkien julkaisufoorumina tulisi lisätä, koska verkossa tulokset olisivat kohtuullisen edullisesti ja laajasti esillä. Suuren työn takana olevien historiikkien ja erityisesti kyläsuunnitelmien painomäärät ja näin ollen myös tiedon tavoitettavuus jää tavallisesti pieneksi. Erityistä haittaa tästä on kehittämistyölle, jonka tavoitteiden toteutumista edistäisi avoin tiedotusympäristö ja internetin mahdollistama verkostoituminen. Internetin etuna on myös sen edullisuus ja sopivuus hyvinkin pienimuotoisen sähköisen julkaisutoiminnan kehittämiseen.

Maaseudun kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden kulttuuriympäristöjen kehittämistyössä tarvitaan suunnitelmallisuutta. Kulttuuriympäristön hoidon valtakunnalliseksi tavoitteeksi on asetettu historiallisesti monimuotoisen elinympäristön ja hyväkuntoisen historiallisen rakennuskannan säilyminen yhtenä voimavaroistamme. Ympäristökeskukset ovat olleet mukana laatimassa alueellisia kulttuuriympäristöohjelmia, jotka kuvaavat alueen rakennuskulttuurin ja maiseman arvoja ja ovat hoidon ja säilyttämisen toimenpideohjelmia. Pohjois-Savon kulttuuriympäristön hoito-ohjelma valmistui v. 1997.

Ohjelmat toimivat hallinnon tukena mm. inventointien edistämisessä, hoitoavustusten jakamisessa ja kuntakohtaisia ympäristöohjelmia laadittaessa. Kuntakohtaisten kulttuuriympäristöohjelmien suunnittelutyössä tarvitaan perusselvityksiä, monipuolista asiantuntemusta ja vuorovaikutteisuutta. Edellytyksenä on asukkaiden ja kylätoimikuntien mukanaolo kulttuuriympäristön kehittämistyössä. 

Projektin keskeiset tavoitteet

Sisä-Savon seutuyhtymän ja Pohjois-Savon ympäristökeskuksen yhteistyöprojektin lähtökohdaksi otettiin ympäristövastuullinen maaseudun kehittäminen. Painopisteeksi tuli rakennettu ympäristö ja sen kulttuurihistorialliset arvot sekä alueella olevan Natura -kohteen luonnonsuojelulliset ja maisemalliset arvot.

Projektisuunnitelmassa esitetyt keskeiset tavoitteet olivat:

1. Edistää vuorovaikutteisen suunnittelutoiminnan vakiintumista elinympäristöjen kehittämistyössä.
2. Vahvistaa paikalliskulttuuria ja osaamista tukemalla asukkaiden omatoimista perinne- ja ympäristötiedon tallentamista ja tuotteistamista.
3. Tuottaa kulttuurisisältöistä aineistoa tietoverkkoihin sekä oppimisympäristönä että palveluna alueen elinkeinoelämälle.
4. Tukea paikalliseen kulttuuriympäristöön ja -perintöön tukeutuvaa elinkeinoelämän kehittämistyötä.

Projektin konkreettisina tuloksina olivat WWW-sivut, jotka sisältävät

1. Kutujoen kulttuuriympäristön ts. Kutujoen ja Pörölänmäen kylien kulttuuriympäristöhoitosuunnitelman
2. sisällöllisesti paikallishistoriallisiin kohteisiin ja joki- ja järvimaisemiin ja luontoon painottuvan melontareittioppaan Haapajoen reitin osalle: Haapakoski- Sikosalmi.

Projektin keskeiset toimenpiteet toteutusaikana

Perusselvitykset

Olemassa olevia rakennus-, muinaisjäännös- ja perinnemaisemainventointeja täydennettiin Kutumäellä ja Pörölänmäellä. Inventointien avulla tarkasteltiin alueen paikallista ympäristöllistä luonnetta. Inventointiraporteissa on täsmälliset tiedot inventoinnin sisällöllisestä ja alueellisesta laadusta. Uudet inventointikohteet on digitoitu paikkatietoaineistoksi.

Inventoinnit palvelivat alueen kulttuuriympäristön nykytilanteen arviointia. Mitkä kohteista ovat maisemallisesti/historiallisesti erityisiä vetovoimatekijöitä ? Minne kohdistaa hoitotoimenpiteitä ?

Perusselvitysten tuloksia esiteltiin asukkaille kahdessa kyläkokouksessa. Yhdessä mietittiin kyläympäristön vahvuuksia ja vahvistettavia vetovoimatekijöitä. Erityispiirteiden määrittely palveli kulttuuriympäristön hoidon suunnittelua.

Inventoinnit tehtiin yleisiä inventointimenetelmiä ja valintakriteereitä käyttäen. Tulokset muodostivat vertailumateriaalin, jota oli mielenkiintoista peilata asukkaiden arvostuksiin ja mielikuviin omasta asuinympäristöstä. Mielikuvia kartoitettiin asukaskyselyin ja haastatteluissa. Kylän vetovoimatekijöitä määriteltäessä hyödynnettiin kumpaakin aineistoa. Inventointien yhteydessä jaettiin tietoa erilaisista yhteiskunnan kulttuuriympäristön hoitoon osoittamista avustuksista ja lainoista. 

Kulttuuriympäristön arviointityössä hyödynnettiin eri-ikäistä karttamateriaalia. Luettelo käytetystä kartta-aineistosta on www-sivuilla kohdassa: Historialliset kartat. Vanhoja karttoja skannattiin ja vietiin verkkosivulle. 

Kylämaiseman tarkastelua varten tehtiin maastokäyntejä, jolloin kartoitettiin mm. maisemalliset perustekijät, näkymät, tärkeät viljelyalueet, virkistyksen kannalta tärkeät metsät ja polut, näköalapaikat, ongelmakohdat ja hoitokohteet. Geomorfologista ja maaperäkarttaa hyödynnettiin asutuksen sijoittumisen ja maaston muodon yhteyksien selvittämisessä. 

Jatkotoimenpiteet:

Pohjois-Savon ympäristökeskus lähettää inventointikortit kohteiden omistajille vuoden 2000 aikana. Aineisto toimitetaan myös kuntiin, museovirastoon ja Kuopion kulttuurihistorialliseen museoon.  

Haapajärvi-Koskelo vesireitti on huolimatta niukoista löydöistä edelleen esihistoriallisesti mielenkiintoinen alue ja antaa odottaa, että erityisesti vanhemman kivikautisen asutuksen jälkiä saattaa tulla vastaan n. 115- 120 korkeuskäyrien tuntumasta. 

Retkeilyreitti

Kutujoen Natura-alueen virkistyksellisen käytön suunnittelussa keskityttiin lopulta maalle suunniteltavan retkeilypolun sijaan lopulta itse jokeen ja sen melontareittiominaisuuksiin. Kyliä sivuava joki- ja järvireitti tunnetaan Pieksämäellä osana Haapajoen melontareittiä, joka alkaa Pieksänjärvestä ja päättyy Koskeloveteen.

Projekti käynnisti alustavasti keskustelut kahden maanomistajan (Pentti ja Kirsti Suihkonen, Hannu ja Leena Tiitinen) kanssa koskien kantoreittien/rantautumispaikkojen maastomerkintää. Suonenjoen kaupungin ja Pohjois-Savon ympäristökeskuksen kanssa on alustavasti neuvoteltu koskien kantoreittien ja rantautumispaikkojen merkinnästä osana vuoden 2001 maisemanhoitotoimenpiteitä. Myös yhden taukopaikan perustamisesta on keskusteltu maanomistajan kanssa (Hannu Tiitinen) ja sen osalta suunnittelu jatkuu kesällä 2001 kaupungin toimesta. Mikäli rakenteille tulee nuotiopaikka on sen kunnossapito ja jätehuolto oltava kaupungin vastuulla. Rantautumispaikkojen ja taukopaikkojen osalta on selkeintä tehdä myös esim. määräaikainen sopimus rakentajan ja maanomistajan välillä.
Maastoon tehtävien merkkien ja rakenteiden valmistuttua päivitetään tiedot niiltä osin myös melontareitin esittelysivuille. Päivityksestä vastaa Pohjois-Savon viestintäpäällikkö Kimmo Haapanen.

On toivottavaa, että Suonenjoen kaupunki ja Pieksämäen kaupunki omalta osaltaan jatkavat reitin kehittämistä.

Kulttuuriympäristön hoidon suunnittelu ja toteutus

Projektissa tuotettiin ja jaettiin tietoa paikalliskulttuurista ja sen vahvuuksista omaehtoisen kunnostustoiminnan aktivoimiseksi. Hoitosuunnitelman laadinnassa sovellettiin osallistuvaa suunnittelumenetelmää. Työ oli asiantuntijavetoinen, mutta yhteisiä tuumausiltoja pidettiin usein. Kyläläiset ja heiltä saadut tavoitteet ja arvot olivat suunnittelutyön lähtökohtana. Toimenpide-esitykset lähtevät olemassa olevista resursseista ja yhteistyötahojen kartoittamisesta. 

Tiiviillä kokouskäytännöllä ( 3 kokousta + loppukokous /6 kk) asukkaat pidettiin ajan tasalla projektin edistymisestä ja sisällöstä. Aluksi asukkaita lähestyttiin avoimella kyläkokouksella ja asukaskyselyllä. Palkitsevinta olivat haastattelukäynnit inventointien yhteydessä. Lasten näkemyksiä omasta asuinympäristöstä kartoitettiin mielikuvakarttatehtävällä partiolaisten parissa. 

Yhteistyössä Suonenjoen kaupungin kanssa projekti järjesti palaverin (16.11.) kaupungin kulttuuriympäristön hoidon organisoinnista. Paikalle kutsuttiin kaikkien kylätoimikuntien puheenjohtajat, kaupungin teknisen osaston edustajat (kiinteistöinsinööri, ympäristösuojelusihteeri, rakennustarkastaja), kulttuuritoimen edustaja (kulttuurisihteeri) ja Pohjois-Savon ympäristökeskuksen arkkitehti. Palaveriin osallistui allekirjoittaneen lisäksi 11 henkilöä. Palaverin tuloksena oli, että esitys kaupunkiin perustettavasta kulttuuriympäristötyöryhmästä sai yksimielisen tuen.

Jatkotoimenpiteet:

Pohjois-Savon ympäristökeskus tulostaa paperiversion hoitosuunnitelmasta kylätoimikunnalle sekä kiertokappaleeksi talosta taloon.

Kulttuuriympäristön hoitosuunnitelmassa mainitaan vastuu- ja yhteistyötahot, jotka jatkavat projektin päätyttyä toimenpide-esitysten toimeenpanoa.

Suonenjoen kaupunki valmistelee vuoden 2000 aikana esityksen kulttuuriympäristötyöryhmän perustamisesta.

Tiedotus, verkkosivut

Kutujoki -projektin edistymistä on voinut seurata ympäristöhallinnon ulkoisilla sivuilla kesästä lähtien. Aluksi sivuille pääsi Kyläpoluilla -projektin etusivulta osoitteessa www.ymparisto.fi/psa/kylilla.htm. Lokakuussa sivuille pääsi myös suoraan osoitteesta: www.ymparisto.fi/psa/kutujoki.htm, mikä jäi sivujen lopulliseksi osoitteeksi.

Sivuille on linkki myös Suonenjoen kaupungin nettisivuilta.

Nettisivut suunnitteli ja rakensi Teija Ahola. Avustajana oli opiskelija Juha Perho.

Lehdet: v. 2000:

22/6 Kutujoen kulttuuriympäristölle hoitosuunnitelma - Sisä-Savon sanomat
/11 Kyliä ja kuntia kannustetaan kulttuuriympäristön hoitoon - Savon Sanomat 
/12 (loppukokous 7.12)

Varsinaisena tiedotuskanavana oli Internet. Kaiken kaikkiaan nettisivut välittävät positiivista kuvaa mielenkiintoisesta ja ympäristöasioista kiinnostuneesta seudusta. Tämä tekee työtä alueen matkailullisen kiinnostavuuden puolesta ja toivon mukaan on myös innostava esimerkki muille kylille.

Jatkotoimenpiteet:

Jatkossa on tärkeää että Pohjois-Savon ympäristökeskus, Sisä-Savon seutuyhtymä sekä Suonenjoen kaupunki tiedottavat nettisivuista. Projektin vetäjä tekee sivuista tiedotteen verkkojulkaisuihin kuten esimerkiksi Savonia.Nettiin, Kulttuurin kääntöpiiriin ja Artemix:iin sekä pyrkii saamaan sivujen osoitteen myös mm. valtakunnan veneily- ja melontaseurojen, kylätoiminta ry:n ja Pieksämäen kaupungin verkkosivuille.

Inventointiraportit, historiikit ja reittien kohteiden esittelyt sisältävät paljon yksityiskohtaista kuin myös yleisempää kotiseutu- ja kulttuuriympäristötietoa kohdealueilta. WWW-sivut tarjoavat avoimen oppimisympäristön niin asukkaille, yrittäjille, kesävieraille, koululaisille kuin myös muille historiasta ja ympäristöstä kiinnostuneille. 

Projektin tulokset ja vaikuttavuus

Projektissa tehtiin töitä ensisijaisesti paikallisen kulttuuriperinnön arvostamisen puolesta käyttäen esimerkkikohteena kahta haja-asutusalueen kylää. Kulttuuriympäristön hoitosuunnitelmilla ja henkilökohtaisella neuvonnalla aktivoitiin asukkaita omatoimiseen ympäristönhoitoon sekä tuotettiin tietoa paikallisille viranomaisille kulttuuriympäristön hoidon tarpeesta.

Kulttuuriympäristöasioiden tunnetuksi tekeminen edellyttää hyvää tiedon saatavuutta. Asukkaiden käytettävänä on nyt sähköisessä muodossa projektin lähtöaineisto eli jo olemassa oleva kylää koskeva tietomateriaali sekä projektin tulokset. Verkkosivuilla on yksityiskohtaista tietoa kohdealueen luonnosta, maisemista ja rakennetusta ympäristöstä, mutta myös suuremman yleisön tarpeisiin yleistä tietoa esim. avustuksista, maisemanhoidon keinoista, vanhojen rakennusten kunnostusperiaatteista ja metsien maisemallisesta hoidosta. Sähköisen tietoverkon edut tiedonhaun joustavuudessa otettiin huomioon sisältöä tehdessä.

Toiseksi projekti toi esille moniin Natura -kohteisiin liittyvän virkistyskäyttöarvo "Nauti Naturasta" - hengessä. Esimerkkikohteena oli Kutujoki, joka osana Haapajoen melontareittiä tarjoaa hienon luonto- ja liikuntaelämyksen niin paikallisille kuin retkeilijöille.

Kohdealueen joki- ja järvireitti oli jo ennalta tunnettu melontareitti, jonka vetovoimaa vahvistettiin nyt paikallishistoriaan pohjautuvalla sisällöllä. Projektissa laadittiin melontareitin opaskarttaan liittyvä ympäristötietopaketti, joka on lukaistavissa verkosta ennen retkeä tai sen voi tulostaa matkalle mukaan. Ympäristövastuullinen kulttuuriympäristön ja -perinnön "tuotteistaminen" virkistys- ja opetustoiminnan käyttöön palvelee kulttuuriympäristöasioiden tunnetuksi tekemistä. Raportit, analyysit ja suunnitelmat ovat monelle kuivaa luettavaa. Ympäristöön tutustuminen on paljon hauskempaa ulkona liikkuessa.

Projektin aikana kyläkokoukset toteuttivat vuorovaikutteisen toimintakulttuurin periaatteita. Projekti tuli tunnetuksi ja asukkailla oli mahdollisuus tuoda esille mielipiteensä ja toiveensa. Kyläkokouksissa käsiteltiin inventointien tuloksia, käytiin läpi hoitokohteita ja suunniteltiin
retkeilyreittiä.

Rakennusperinnön, perinnebiotooppien ja muinaisjäännösten inventoinnin tarkoituksen ja
menetelmien selventämiseksi verkkosivuilla on inventointien keruukertomukset (raportit),
joista selviää esimerkiksi käytetyt valintakriteerit, arvoluokitukset, kartoitustilanne ja käytetyt lähteet.

Kutujoki-projektin verkkosivuilla on selostettu projektin eteneminen suunnitelmista
lopputuloksiin. Toimintasuunnitelmat ja raportit ovat luettavissa ja ainakin onnistumisista voi
ottaa oppia. Vuorovaikutteisen toimintakulttuurin merkittävyyden lisäksi ne ovat mallina
asiantuntijan käytön tuloksellisuudesta oikeassa paikassa. Toivon mukaan ne vakuuttavat myös avoimen tiedotusympäristön tärkeydestä 

Hankkeen hyödyntäminen projektin päätyttyä: jatkotoimenpiteet ja toteutusvastuu

Kulttuuriympäristö ja muu kulttuuriperintö

Kohdealueella tehty rakennusperinnön inventointi kattaa rekisterikylät ja niiden ranta-alueet ja palvelee tulevaa rantayleiskaavoitusta. Muinaisjäännösinventoinnin täydennystarpeesta on kaavoituksen käynnistyessä neuvoteltava Kuopion kulttuurihistoriallisen museon kanssa.

Kulttuuriympäristön hoitosuunnitelmassa on toimenpidesuosituksia ja neuvoja sekä omaehtoiseen että yhteistyöhön. Suunnitelmissa on esitykset kohteista, toimenpidesuositukset, tietoa avustuksista ja yhteistyötahoista. 

Suonenjoen kaupunki on ympäristöohjelmaansa kirjannut tulevaksi toimenpiteeksi Suonenjoen kaupungin kulttuuriympäristöohjelman laatimisen.  Kulttuuriympäristöohjelmien suunnittelussa toimintaperiaatteena on laaja ja monipuolinen yhteistyö. Keskustelut vuorovaikutteisen toiminnan tarpeesta ja keinoista kylätoimikuntien, teknisen osaston ja ympäristökeskuksen kesken osoitti, että tarvetta nähtiin säännöllisesti kokoontuvan kulttuuriympäristötyöryhmän perustamiselle.  Vastuu asian valmistelusta jäi Suonenjoen kaupungille.

Kylällä omaehtoista kehittämistyötä on tehty mm. kyläsuunnitelmien muodossa. Kulttuuriperintöä on tallennettu kylähistoriikkeihin. Pörölänmäen ja Kutumäen kylillä oman kylän historiikin tekeminen käynnistyi perinnepiiritoimintana kansalaisopistovetoisesti. 

Kyläläisten tekemät kyläsuunnitelmat ja historiikit palvelevat asiantuntijatyönä tehtävän laajemman kulttuuriympäristöohjelman laatimista. Kyläympäristön luonto- ja maisema-arvoista sekä rakennusperinnöstä löytyy inventointikertomuksia, joihin kyläläisten olisi hyvä tutustua jo kyläsuunnitelmaa laatiessa.  Aineisto auttaa oman ympäristösuhteen hahmottamisessa ja arvojen määrittelyssä. 

 
Kutujoki - Natura-alue ja maisemanhoito

Projektin tuottama tarkka luonto- ja maisemaselvitys Kutujoen ranta-alueiden osalta hyödyntää jatkossa mm. kaavoitusta. Luonto- ja maisemaselvityksen liitteenä on kartta alueen arvokkaista luontokohteista sekä rantojen kasvillisuustyypeistä.

Maanomistajia on informoitu Natura -kohteen ranta-alueiden metsänhoidosta sekä rakentamisesta. Pohjois-Savon ympäristökeskuksen maisemanhoitotöitä on alustavasti suunniteltu kohdennettavaksi Kutumäen ja Pörölänmäen kylille hoitosuunnitelman esittämiin kohteisiin eritoten joen ympäristöön. Arvioitu työmenekki on 2-3 viikkoa. Suonenjoen kaupunki on alustavasti lupautunut osallistumaan kustannuksiin.

Kylät tarvitsevat myös neuvontaa maisemanhoitotöiden toteuttamismahdollisuuksista esimerkiksi työllisyysvaroin palkatuin aputyövoimin. Kaupungin tulisi harkita mahdollisuuksia osoittaa työttömiä maisemanhoitotöihin yleisemminkin eri kylille.

Matkailutoiminta

Melontareitin aloitus-, tauko- ja lopetuspaikkoja ei ole merkitty maastoon eikä ylläpidettyjä nuotiopaikkoja ole rakennettu. Reitti on kuitenkin ollut pitkään käytössä ja on merkitty Sisä-Savon seutukaavaan. Sitä markkinoidaan mm. Pieksämäen kanoottiseuran nettisivuilla. Kutujoki -projektissa maanomistajia on informoitu reitin puutteista ja halukkuutta asian kehittämiseen löytyy. Melontareitin nykyiset palvelut keskittyvät Haapakoskelle ja Koskeloon. Haapakoskella on kauppa ja kesäkahvila. Koskelossa on ravintola, elintarvikkeita, matkailumyymälä ja huoltamo. Leirintäalue ei ole enää toiminnassa.

Melontareitin rakenteiden parannusehdotukset ovat Kutumäen ja Pörölänmäen kulttuuriympäristöohjelman yhteydessä. Melontareitin rakenteiden suunnittelu ja toteutus tulee jatkossakin perustua toimivaan yhteistyöhön maanomistajien, kylätoimikunnan, kaupungin ja ympäristön hoitoa ohjaavien viranomaisten välillä. Mikäli jatkosuunnittelu kaupungin teknisen osaston ja maanomistajien kanssa etenee kevätkesällä, voidaan toimenpiteet maanomistajan suostumuksella toteuttaa osana maisemanhoitotyötä. Pieksämäen puolella reitin kehittämisestä on keskusteltu Pieksämän kanoottiseuran ja Etelä-Savon ympäristökeskuksen kanssa.

Kutujoki-projektissa tuotettua materiaalia hyödyntäen melontareitin kohteista voisi kaupungin kulttuuritoimi laatia myös pienen A 4 -opaslehtisen. Ympäristökeskuksessa teksti tallennettaisiin pdf-tiedostoksi, joka olisi tulostettavissa sivuilta kartan täydennykseksi. Melontareitin kartta- ja reittiopasmateriaalin löytää www-sivuilta: www.ymparisto.fi/psa/kutujoki.htm tai suoraan sivulta www.ymparisto.fi/aluekayt/kulttymp/psa/kutujoki/kartta.htm. 

Kartan voi tulostaa mukaan retkelle. Karttaa ei saa myydä. Julkaisulupa on ympäristökeskuksella.

Kyläläisillä oli myös matkailuun liittyviä ideoita kuten esimerkiksi näkötornin rakentaminen Kutumäelle. Tornin rakentamisen osalta kaupunki on ratkaisevassa asemassa sekä lupien, rakentamisen että vastuun oton osalta. Yhteistyötahoiksi voisivat tulla myös paikalliset liikunta- ja luontoyhdistykset sekä matkailuyhdistys.

Projektisivuilla on tietoa lähiseudun matkailuyrittäjille alueen kulttuurihistoriasta.

Hyödynsaajat

Hyödynsaajina ovat ensisijaisesti kohdekylien asukkaat, kylätoimikunnat, viranomaiset ja lähiseudun yrittäjät. Lisäksi verkkosivuilla on myös yleisempää kulttuuriympäristön hoitoon liittyvää tietoa ja neuvontaa. Inventointiraportit, historiikit ja reittien kohteiden esittelyt sisältävät paljon yksityiskohtaista kuin myös yleisempää kotiseutu- ja kulttuuriympäristötietoa kohdealueilta. WWW-sivut tarjoavat avoimen oppimisympäristön niin asukkaille, yrittäjille, kesävieraille, koululaisille kuin myös muille historiasta ja ympäristöstä kiinnostuneille.

Projektin henkilöstö hankkeen aikana 

Pohjois-Savon ympäristökeskus oli projektin toteuttajana. Hankkeen suunnittelija ja projektin vetäjä oli FM Teija Ahola. Pohjois-Savon ympäristökeskus on ympäristöministeriön sekä osittain maa- ja metsätalousministeriön alainen valtion ympäristöviranomainen Pohjois-Savossa. Ympäristökeskuksen tehtäviin kuuluu mm. edistää maiseman- ja ympäristönhoitoa sekä luonnon virkistyskäyttöä. Se huolehtii myös rakennussuojelusta, kulttuuriympäristön hoidosta ja kulttuuriperinnön vaalimisesta.

Teija Ahola Projektisuunnittelija.
Tehtävät: koordinointi, selvitykset, inventoinnit, raportointi, www-sivut
Kimmo Haapanen Viestintäpäällikkö, P-S ympäristökeskus.. Tehtävät: tiedotus, www-sivut.
Patrick Hublin, ylitarkastaja. Tehtävät: harjoittelijan ohjaus, Natura-alue
Merja Hyttinen Suunnittelija, P-S ympäristökeskus. Tehtävät: perinnemaisemien hoitotyöt, metsänhoito
Tiina Louesola Piirtäjä, P-S ympäristökeskus. Tehtävät: AV-kartat, paikkatietoyhdyshenkilö
Merja Miettinen Piirtäjä, P-S ympäristökeskus. Tehtävät: AV-kartat, piirrokset
Juha Perho ATK-henkilö, avustaja, P-S ympäristökeskus. Tehtävät: tekninen apu (www-sivut)
Sirpa Sivonen Arkkitehti, P-S ympäristökeskus. Tehtävät: Ohjausryhmän jäsen, rakennusten korjausneuvonta, kaavoitus
Terttu Teroheimo, kirjanpitäjä, P-S ympäristökeskus.  Tehtävät: kirjanpito ja maksuliikenne
Jorma Tuomainen, ylitarkastaja, P-S ympäristökeskus. Tehtävät: harjoittelijan ohjaus, luonnonsuojelualueet
Ritva Varko, Sisä-Savon seutuyhtymä. Tehtävät: kirjanpito ja maksuliikenne

Yhteistyötahoina:

Kutumäen ja Pörölänmäen kylätoimikunta ja kyläläiset
Kuopion Kulttuurihistoriallinen museo / Jouko Aroalho
Pohjois-Savon metsäkeskus / Juha Hiltunen
Savo-Karjalan tiepiiri / Juhani Heiskanen, Asko Pöyhönen
Suonenjoen kaupunki / tekninen osasto, kulttuuritoimi

Konsultteina:

Johanna Heimonen, valtionhallinnon harjoittelija, Joensuun yliopisto. Tehtävät: inventointi (luonto- ja maisema), raportointi
Timo Jussila Arkeologi, Mikroliitti Oy. Tehtävät: inventointi (muinaisjäännös), raportointi, selvitykset (vesistöhistoria),
Pohjois-Savon ympäristökeskuksen vesilaboratorio / Taina Hammar

Ohjausryhmä

Projektin ohjausryhmän kokoonpano hankkeen aikana:
Puheenjohtaja: Sirpa Sivonen, Pohjois-Savon ympäristökeskus
Sihteeri: Teija Ahola, Pohjois-Savon ympäristökeskus
Jäsenet: Tarja Pöyhönen, Sisä-Savon seutuyhtymä, Seppo Laitila, Pohjois-Savon liitto, Keijo Lumberg, Kutumäen kylä ja Mikko Suihkonen, Vauhkolan kylä

Ohjausryhmä kokoontui hankkeen aikana kolme kertaa.

Projektin tärkeimmät yhteistyötahot

Kaikkein keskeisimpinä yhteistyötahoina projektissa olivat kylien asukkaat ja maanomistajat. Asialle myönteinen suhtautuminen ilmeni hyvänä vuorovaikutteisena tiedonvaihtona. Kiitokset kaikille suunnitteluun osallistuneille ja erityinen kiitos kylätoimikunnan jäsenille.

Liite 1 Kustannusten toteutuminen
Liite 2 Toimenpiteet

• Takaisin