Vesitie - rannat
Pohjoissavolainen asutus on hakeutunut vesistöjen äärelle jo esihistoriallisista ajoista lähtien. Ennen maanteiden rakentamista liikkuminen tapahtui vesi- ja jääteitä pitkin. Kylät ja kaupungit rakennettiin vesistöjen välisille kannaksille. Vesistökuljetuksia hyväksi käyttävä teollisuus hakeutui rannoille ja pitää hallussaan edelleenkin kaupunkiemme ranta-alueita. Alueemme kaupungeille ja kylille onkin leimallista vesistö osana kaupunki- ja kyläkuvaa. Rantaa hyödynnetään osana aktiivista elinympäristöä vaihtelevasti ja kulttuuriympäristön laadun kannalta vaihtelevalla menestyksellä.
Iisalmessa suuri osa keskustan rannasta on rakennettua puistoa, toisaalta osa rannoista on edelleenkin teollisuuden käytössä.
Juankosken ruukin miljöö sijoittuu rannalle. Juankosken kaupunki on kaavoittanut uusia asuinalueita kosken rannoille ja odottaa kanavahankkeen tuomia matkailijavirtoja.
Karttulan kunta kaavoittaa Karttulanlahden rantaa asuin- ja virkistyskäyttöön.
Keiteleen kirkonkylän keskeisin alue sijoittuu lähelle rantaa rannan suuntaisesti, ranta on pääosin rakennettu.
Kuopion keskustan teollisuudelta vapautuneita ranta-alueita kehitetään puisto- ja asuinalueiksi, mutta edelleen teollisuus- ja toimistoalueita sijoittuu keskeisille ranta-alueille. Uusimpana kehittämiskohteena Savilahden ja Savisaaren yliopisto- ja työpaikka-alue. Särkiniemen ja Petosen asuinalueet puolestaan sijoittuvat rannalle sitä hyväksi käyttäen.
Pielavesi on rakentanut kirkolle päättyvää virkistysreitistöä rantaan.
Sukevalla laaditaan osayleiskaava, joka koskee myös Sukevan järven rantojen käyttöä.
Suonenjoen keskustan ranta-alueista suuri osa on virkistyskäytössä.
Varkaus on käynnistänyt keskustan ranta-alueiden kehittämisen pyrkien tehokkaampaan rantojen käyttöön ja laadukkaampaan kaupunkikuvaan. Varkauden ranta-alueista osa on teollisuuden käytössä.
Pohjois-Savon ympäristökeskus
Sorsakoski, Leppävirta. Näkymä yläverstaan rannasta "Välimerelle". Vasemmalla työkalupaja. Kuva Kaisa-Mari Immonen, 1997.