Rakennettu ympäristö

Kaupungit ja kylät ovat rakennettua ympäristöä, liikenneväylät, rakennukset ja rakennelmat sen osasia.

Rakennettu ympäristö on muuttunut voimakkaasti 1900-luvun puolivälin jälkeen. 80 % rakennuksistamme on rakennettu 1940-luvun jälkeen. Rakentamisen määrä on ollut suuri sotien jälkeen, eikä vanhojen rakennusten säilyttämistä aina ole pidetty tärkeänä. Funktionalismin läpimurron aikoihin 1930-luvulla uudet rakentamisen ideat ja tekniikat valtasivat alaa. Moderni arkkitehtuuri, kaupunkisuunnittelu tai täydennysrakentaminen eivät tunnustaneet historian olemassaoloa tai modernien rakennusten ikääntymistä. Uuden rakennuksen sopeuttamista olemassa olevaan ympäristöön ei pidetty niin tärkeänä kuin nyt, koska uskottiin ympäristön kokonaisvaltaiseen uudistumiseen. Modernismin periaatteiden mukainen rakentaminen näkyy paikoin hajanaisena ja keskeneräisenä ympäristönä erityisesti alueilla, joissa rakennetaan vähän.

Toisaalta ensimmäinen kansainvälinen julistus historiallisten monumenttien restauroinnista annettiin funktionalismin syntymisen kanssa samoihin aikoihin ja modernismin aikana luotiin restauroinnin periaatteet, joita noudatetaan vieläkin. Periaatteet kirjattiin Venetsian julistukseen, jonka mukaan "... kaiken välttämättömän lisärakentamisen on erotuttava arkkitehtonisesta kompositioista ja sillä on oltava nykyajan leima."

Tavoitteena monimuotoinen ja sopusuhteinen kulttuuriympäristö

Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan alueiden käytön suunnittelun tavoitteena yleensä on edistää rakennetun ympäristön kauneutta ja kulttuuriarvojen vaalimista, yleiskaavan tavoitteena on rakennetun ympäristön ja maiseman vaaliminen, asemakaavaa laadittaessa rakennettua ympäristöä tulee vaalia, eikä siihen liittyviä erityisiä arvoja saa hävittää, ja lopulta rakennuksen tulee soveltua rakennettuun ympäristöön ja maisemaan sekä täyttää kauneuden ja sopusuhtaisuuden vaatimukset. Sovittamisen vaatimus on siis nyt kirjattu lakiin. Sama vaatimus kirjattiin jo vuonna 1931 asemakaavalakiin, jossa kiinnitettiin huomiota vanhan rakennuskannan "hyväksikäyttöön". Asemakaavan tulee luoda edellytykset terveelliselle, turvalliselle ja viihtyisälle elinympäristölle. Tavoitteena on monimuotoinen ja sopusuhtainen kulttuuriympäristö, jossa ajalliset kerrostumat näkyvät.

Kuopiossa rakennetaan

Alueellamme ei koillisia ja luoteisia raja-alueita lukuun ottamatta ole kovin suuria yhtenäisiä karuja alueita tai suoseutuja, joten asutus on jakautunut tasaisesti yli koko alueemme. Rakentaminen on keskittynyt valtatien 5:n kummallekin puolelle nauhamaiseksi rakenteeksi läpi maakunnan. Kaupunkeja ja kyliä leimaa Kuopiota lukuun ottamatta väkiluvun väheneminen, joka näkyy käyttämättömäksi jäävinä rakennuksina. Kuopion keskustassa rakennetaan pääasiassa asuinrakennuksia hyvin tiiviiseen kaupunkirakenteeseen entisille liike-, toimisto- ja teollisuusalueille. Samalla suunnitellaan olemassa olevia lähiöitä tukevien uusien asuinalueiden avaamista. Näistä Särkilahden alue on rakenteilla. Varkaudessa ja Iisalmessa teollisuuden alueita on kaupungin keskustassa tai hyvin lähellä sitä, jolloin teollisuus valtaa alaa keskustan muilta toiminnoilta. Uusien asuinalueiden tarve näissä kaupungeissa on vähäistä.72 prosenttia pohjoissavolaisista asui vuonna 1999 taajamissa.

Pohjois-Savon ympäristökeskus

etusivu / sivukartta


Mattilan talo Vesannolla. Kuva Tapani Huttunen

 

Taulukko:

Rakennuskanta Pohjois-Savossa valmistumisvuoden ja käyttötarkoituksen mukaan

Kaavin kirkonkylä.