JÄTEHUOLTO

Jätehuollon yleiset periaatteet

Jätehuollon yleiset periaatteet on kirjattu 
vuoden 1994 alussa voimaan tulleeseen jätelakiin.
Jätehuollon tavoitteena on tukea kestävää kehitystä edistämällä luonnonvarojen järkevää käyttöä sekä ehkäisemällä ja torjumalla jätteistä terveydelle ja ympäristölle aiheutuvia haittoja tai vaaroja.

Jätteen haltijan on huolehdittava jätehuollon järjestämisestä niin, että jätettä syntyisi mahdollisimman vähän. Jos jätteen syntyä ei voida välttää on jäte pyrittävä hyödyntämään ensisijaisesti materiaalina. Jos jätemateriaalinen hyödyntäminen ei ole mahdollista, on jäte hyödynnettävä energiana. Tapauksissa, joissa jätteen hyödyntäminen ei ole mahdollista on se sijoitettava kaatopaikalla niin, ettei siitä aiheudu haittaa terveydelle tai ympäristölle pitkänkään ajan kuluessa.

Jätehuollolle asetetut tavoitteet

Pohjois-Savossa jätehuollolle on asetettu tavoitteita alueellisen jätesuunnitelman (1997) lisäksi myös aikaisemmassa ympäristöntilaraportissa. Jätesuunnitelmassa tavoitteet on määritelty erikseen yhdyskuntajätteille, puhdistamojen jätevesilietteille, teollisuuden jätteille ja sivutuotteille, ongelmajätteille, rakennusjätteille sekä maatalouden jätteille. Jätesuunnitelman tavoitteet on asetettu vuosille 2000 ja 2005.

Jätehuollon seuranta on aloitettu Pohjois-Savon ympäristökeskuksessa keräämällä jätemäärätietoja muun muassa jätteenkäsittelijöiltä vuodesta 1996 lähtien. Vuoden 2001 aikana on tarkoitus päivittää alueellinen jätesuunnitelma.

Pohjois-Savolle ominainen piirre on teollisuuden lietteiden ja sivutuotteiden merkittävä osuus jätteiden kokonaismäärästä (noin 80 %).

Jätehuollon kehittyminen

Jätehuollon kehittymistä 1990-luvulla on ohjattu voimakkaasti jätelailla ja sen nojalla annetuilla valtioneuvoston päätöksillä. Pohjois-Savon ympäristökeskus ja kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ovat käsitelleet teollisuuden ja jätteenkäsittelylaitoksien jäteluvat.

Valtakunnallisina taloudellisina ohjauskeinoina on otettu käyttöön kunnalliselle yhdyskuntajätteen kaatopaikoille sijoitettavasta jätteestä perittävä jätevero ja esimerkiksi renkaista perittävä kierrätysmaksu. Yhdyskuntajätehuoltoa on ohjattu paikallisesti kaatopaikkamaksuilla ja esimerkiksi haja-asutusalueilla on otettu käyttöön yleinen liittymismaksu. Kunnissa jätehuoltoa ohjataan 1990-luvulla uusituilla jätehuoltomääräyksillä, joissa on muun muassa määräyksiä jätteiden lajittelusta.

Vuonna 2000 Pohjois-Savossa oli 6 yhdyskuntajätteen kaatopaikkaa ja 10 teollisuuden kaatopaikkaa. Yhdyskuntajätteiden kaatopaikkoja tulee vuoden 2001 jälkeen olemaan enää kolme: Varkaudessa Riikinnevan jätekeskus, Iisalmessa Peltomäen jäteasema ja Kuopiossa Heinälamminrinteen jäteasema. Kaikkien näiden kaatopaikkojen läpi suotautuvat kaatopaikkavedet kerätään talteen ja ohjataan jätevedenpuhdistamoille. Viimeistään kaatopaikan sulkemisvaiheessa niille tullaan asentamaan kaatopaikkakaasun keräysputkistot. Käytöstä poistetut kaatopaikat viimeistellään rakentamalla niille tiiviit pintarakenteet, jolloin niiden läpi suotautuu vähemmän vettä.

Jätelain voimaantulon jälkeen on haja-asutusalueen jätteiden keräys toteutettu kaikissa Pohjois-Savon kunnissa. Osittain keräys perustuu alueellisiin keräyspisteisiin ja niin sanottuihin ekopisteisiin, joiden avulla kerätään myös paperia ja metallia ja lasia. Pohjois-Savon kaikissa kunnissa on ekopisteverkosto.

Pakkausten jätehuoltoa ollaan kehittämässä pakkausjätepäätöksen mukaisesti tuottajan vastuu -periaatteella. Kuopiossa kerätään erikseen nestepakkauksia, kuitupakkauksia sekä muovia. Varkaudessa kerätään muovipakkauksia.

Yhdyskuntajätteiden hyödyntäminen on edennyt vielä toistaiseksi lähinnä jätteiden lajittelua erilliskeräystä tehostamalla. Osa erilliskerätystä jätteestä välivarastoidaan kaatopaikoille, joista onkin muodostumassa laajoja jätteenkäsittelykeskuksia.

Varkaudessa ja Leppävirralla on aloitettu biojätteiden erilliskeräys. Biojätteet käsitellään tunnelikompostorissa jätevedenpuhdistamolla.

Ylä-Savossa Iisalmessa toimii Kiinteistöhuolto Rytkönen Oy:llä palavan jätteen murskauslaitos. Laitoksessa lajitellaan ja murskataan yhdyskuntajätteestä erikseen kerätyt palavat jätteet hienoksi murskeeksi. Murske poltetaan Salmi Voima Oy:n voimalaitoksessa, jossa on ennen polton aloittamista tehty päästömittaukset.

Jätevero otettiin käyttöön vuonna 1996. Jokaisesta kaatopaikalle sijoitetusta jätteestä on peritty 90 markkaa tonnilta.

Renkaat eivät enää päädy kaatopaikoille vaan niiden keräyksestä vastaa Suomen rengaskierrätys Oy.

Ongelmajätteiden käsittelyssä asbestijäteille on varattu erilliset ongelmajätteen käsittelypaikat kaatopaikoilla. Iisalmessa Peltomäen jäteasemalla on otettu käyttöön raskaanpolttoöljyn tuhkan ongelmajätteenkaatopaikka. Riikinnevalla toimii pintakäsittelyteollisuuden raskasmetallisakkojen ongelmajätteenkaatopaikka.


Pohjois-Savon ympäristökeskus

etusivu / sivukartta

Kuvaaja:

Teollisuus on suurin jätteiden tuottaja