| |  |
| | Ahvenanmaanlampaat ovat seurallisia ja
pitävät rapsutuksesta. |
Metsähallitus, Suomen luonnonsuojeluliitto, WWF ja monet muut toimijat järjestävät kesän aikana kymmeniä luontotalkoita ympäri Suomea. Niissä raivataan, kunnostetaan, ennallistetaan ja yhdessä tehdään talkootyötä luonnon hyväksi. Varsinkin perinnemaisemia hoidetaan talkoilla, koska niiden avoimena pitäminen on hyvin työlästä.
Psykosomatiikan ja terveyden tutkijan
Markku T. Hyypän mukaan harrastukset ja yhdessä tekeminen pidentävät ikää. Mielenkiintoinen puuhailu hyvässä seurassa tuo varmemmin elinvuosia lisää kuin esimerkiksi kolesterolin alentaminen ruokavaliota muuttamalla tai tupakoinnin lopettamalla. Hänen mukaansa yksinäisyys ja stressi ovat pahimmat kansantautimme.
Porvoon Stensbölen niittytalkoissa rehkitään juuri sopivasti ”Kun tulee tänne luonnon keskelle, rauhoittuu ja stressitaso laskee. Tuntuu mukavalta. Myös käsillä tekeminen on minulle tärkeätä. Tekee vain sen verran hommia ettei niistä aiheudu vaurioita keholle. Tässä tulee huvi ja hyöty samalla kertaa hyötyliikunnan muodossa.”, kertoo kolmatta kertaa Stensbölen talkoisiin osallistunut helsinkiläinen
Lasse Männynsalo.
”Niittyä raivataan perhosten, pikkuapollon takia. Olisi mukava käydä täällä alkukeväästä kun perhoset liitelevät. Minä kuvaan aika paljon perhosia, lintuja ja luontokuvia, se on yksi rentoutumismuoto ja siinä unohtuu kaikki muu.” ”Tämä on tosi hieno paikka ja tulee kierrettyä vanhaa kulttuurimaisemaa. Samat ihmiset ovat olleet mukana jo kolmena vuonna. Kiva tulla kun tapaa ystäviä. Niitty on laajentunut kun sitä nyt monena vuonna hoidettu. Aluksi se näytti kapealta ja umpeenkasvaneelta. Täällä myös oppii kaikenlaista biologeilta ja talkoiden vetäjiltä. Vaikka luonnolle voi vähän antaa, niin itse saan näistä talkoista enemmän.”, toteaa talkoolainen
Riitta Malve-Tamminen.
| |  |
| | Aluskasvillisuuden keskellä piilottelee
koivuhiiri.
|
Elokuun ensimmäisen viikonloppuna talkoiden aikana niityn yllä leijailee useaan otteeseen nuolihaukkapari ja kalasääksi huutaa viereisellä merenlahdella. Kahvitauolla talkoolaisen saappaan yli kipittää pieni, pitkähäntäinen ja mustaviiruselkäinen hiiri. Se pujahtaa piiloon läheisen heinäkasan alle, ja hiirulainen tunnistetaan harvinaiseksi koivuhiireksi.
Uudenmaan piirin Ketosirkkahankkeen työnjohtaja
Tero Malinen kertoo, että kiinnostus talkoita kohtaan on lisääntynyt. Talkoot ovat myös hyvä keino saada Liitolle uusia jäseniä, vaikka osallistuminen ei edellytä kuulumista järjestöön.
”Monilla on tarve yhteisöllisyyteen ja pieneen hetkeen, jolloin voi jättää ns. aivot narikkaan. Täällä on asiantuntijoita, jotka kertovat mitä tehdään ja viikate vain käteen ja niittämään. Siihen voi jättää ne työpöydän murheet. Täällä on aika kivaa porukkaa ja aika monet käyvät uudestaan ja uudestaan ja vieläpä samoissa talkoissa. Ilmeisesti täällä on hauskaa.”, pohtii Tero talkoiden suosiota.
Uhanalaisen pikkuapollon ja monen niittylajin kotiPolkupyörällä talkoisiin saapunut
Ilkka Korpela tietää, että pikkuapollot on tuotu Stensböleen Someron Häntälästä. Ilkan kiinnostus luotoa kohtaan on lisääntynyt talkoiden myötä ja hän on alkanut seurata pikkuapollojen elämää myös omilla retkillään. Luonto on muodostunut Ilkalle kantavaksi voimaksi ja talkoissa saa tavata samanhenkisiä kavereita.
 |
| Kokeneelta talkooporukalta vadelmien niittäminen käy joutuisasti. |
”Tää on vain älyttömän hienoa päästä tänne ja vieläpä kotikaupunki. Porvoolaisena sitä pääsee röyhistelemään rintaansa, että tervetuloa tänne Porvooseen! Jos joku aine pitäisi kouluun valita, niin minä valitsisin luonnonsuojelun. Luonto on monille keino, jolla vain rahastetaan eikä se ole enää sellainen paikka, johon suomalainen kuuluu. Luonnostahan me olemme riippuvaisia”, pohtii talkoolainen Ilkka Korpela.
Metsähallituksen suunnittelijan
Helena Lundenin mukaan Stensbölen niityn peruskunnostus tehdään talkoilla, jotta alueelle istutettu pikkuapollokanta säilyisi. Metsän keskellä sijaitsevalle niitylle ei johda tietä, joten sinne ei ole pääsyä raskailla koneilla maastoa vaurioittamatta.
Ilman talkoita Stensbölen niitty kasvaisi nopeasti umpeen, varsinkin vadelmat ovat ottaneet alueella ylivallan. Talkoiden lisäksi niittyä hoidetaan lampaiden laidunnuksella. Toistaiseksi laidunpaine on pidetty vähäisenä, jotta laidunnus ei vaarantaisi pikkuapollon isäntäkasvin pystykiurunkannuksen kasvustoja.
Teksti ja kuvat:
Riku Lumiaro, Iloa luonnosta -hanke / Suomen ympäristökeskusLähde:
Harrastukset pidentävät ikää / Hyvä TerveysLisätietoaPaluu etusivulle 
