Mehiläiset tuovat monimuotoisuutta Tansanian metsiin

	Perinteinen hunajan keräys avotulen avulla on hävittänyt metsiä ja alistanut metsäpaloille.

Suomi tukee Tansaniassa hunajantuotantoa, jonka avulla elvytetään luonnon monimuotoisuutta ja suojellaan elinympäristöjä. Hunajasta ihmiset saavat lisätuloja, joten myös köyhyys vähenee.

Suomi ja Tansania ovat tehneet metsäsektorin kehitysyhteistyötä jo kymmeniä vuosia. Tuella on muun muassa autettu Tansanian viranomaisia hoitamaan ja suojelemaan luonnonmetsiä.

Hunajantuotanto ja mehiläisten hoito ovat tärkeä osa metsäsektorin yhteistyötä sekä Mtwara Lindissä että Iringan alueen yksityismetsähankkeessa. Hankkeet vaikuttavat kahdella tavalla: kyläläiset saavat hunajasta lisätuloja ja pystyvät parantamaan elinolojaan. Samalla säilytetään monimuotoista luontoa.

Hunajalla hyvät markkinat

Kylissä mehiläisten hoito on organisoitu ryhmiin, joissa hunajantuottajille opetetaan uudenlaista mehiläisten hoitoa ja tehokkaampi tapa kerätä hunaja pesistä.

Perinteinen tapa on ollut karkottaa mehiläiset savuttamalla pesät. Avotulen käsittelyssä piilee kuitenkin vakava metsäpalojen vaara. Hehtaareja metsää ja valtava määrä mehiläisiä on menetetty maastopaloissa. Uudessa menetelmässä mehiläiset rauhoitetaan savuttajan avulla ja vältetään maastopalojen vaara.

	Uusi keräysmenetelmä rauhoittaa mehiläiset savuttajan avulla.

Tansaniassa on yli yhdeksän miljoonaa mehiläisyhteisöä, jotka voisivat tuottaa vuodessa 130 000 tonnia hunajaa 138 miljoonan dollarin arvosta. Kuitenkin vain alle neljä prosenttia mahdollisuudesta hyödynnetään.

Tansaniassa hunajan kysyntä ylittää jo tarjonnan, ja hunajalle olisi mahdollisuuksia myös vientiin. Tämä on köyhälle maalle mittava käyttämättä jäänyt mahdollisuus, johon hunajahankkeilla haetaan muutosta.

Luonto ja ilmasto kiittävät

Tansanian metsäkato on maailman suurimpia. Metsien vuosittaiset hakkuut ylittävät puiden kasvun. Puita on istutettava lisää, jos halutaan torjua ilmaston muutosta ja metsien häviämistä. Samalla on suojeltava istutusalueiden luonnonmetsiä, jotta luonnon monimuotoisuus säilyisi.

Tansanialaiset saavat yhä noin 90 prosenttia käyttämästään energiasta puuhiilestä. Sen käyttö ja metsien kaskeaminen viljelymaaksi ovat pääsyitä ilmaston lämpenemiseen ja metsien katoon.

Justina Fyumagwa Lugolofun kylästä on yksityismetsähankkeen hyötyjiä. Istutettujen taimien kasvua odotellessa elanto on hankittava muualta. Kuva: Outi Einola-Head.

Suomen tukemassa yksityismetsähankkeessa Iringan alueella talousmetsää istutetaan aiemmin puuttomalle ruohotasangolle. Kun ihmiset saavat sieltä tarvitsemansa puun, luonnonmetsät säästyvät hakkuilta.

Kyläläiset saavat tuloja istuttamistaan puista aikaisintaan seitsemän vuoden kuluttua. Siihen asti vihannesten viljely ja hunajahankkeet tuovat toimeentulon kyliin.

Teksti: Outi Einola-Head ulkoasiainministeriö


Paluu etusivulle