| |  |
| | Jättiputki on huomattavasti helpompi torjua pienenä
siementaimena kuin kukkivana jättiläisenä. Kuva Miia
Korhonen.
|
Kun haitalliset vieraslajit valtaavat alaa, ovat hyvät neuvot tarpeen. Joskus riittää kitkeminen, toisinaan tarvitaan maansiirtoa. Miia Korhonen tiedottaa, miten puutarha pysyy vapaana vieraslajeista. Rudus Oy puolestaan valmistautuu tuhoamaan isoja kasvimassoja.
Hortonomi
Miia Korhonen torjuu työkseen vieraslajeja. Kaikki sai alkunsa viheliäisestä jättiputkesta.
”Opiskellessani hortonomiksi tein opinnäytetyön jättiputken torjunnasta. Huomasin, että tarvetta on niin käytännön työlle eli haitallisten vieraslajien torjunnalle kuin neuvonnalle.”, Miia Korhonen Luontoturva Ky:stä sanoo.
Vieraslajeilla tarkoitetaan eläimiä, kasveja ja muita eliöitä, joiden leviämistä ihminen on avustanut tavalla tai toisella niiden luontaisen levinneisyysalueen ulkopuolelle. Vieraslajia pidetään haitallisena erityisesti, jos se uhkaa luonnon monimuotoisuutta.
Korhosen mukaan kysyntää on etenkin tiedottamiselle. Tähän Korhonen on vastannut tuottamalla valokuvanäyttelyitä eri puolilla Suomea.
”Kuvat kertovat tehokkaammin tilanteet, mitä haitalliset vieraslajit voivat aiheuttaa. Valokuvanäyttely on suunnattu erityisesti kaupungeille ja kunnille, jotka haluavat tiedottaa alueellaan olevista jättiputkista ja vieraslajeista. Samalla kerrotaan, miten alueella toimitaan vieraslajien suhteen.”Paras keino kitkeä haitallisia lajeja on tiedottaa ja ennaltaehkäistä lajien levittäytymistä. Esimerkiksi puutarhajätteen käsittelyyn tulee kiinnittää huomiota, sillä jätteen huolimaton käsittely on yksi syy vieraslajien leviämiseen.
”Ihmisten kiinnostuksen herättäminen ympäröivään luontoon ja vastuun ottaminen ympäristöstä on avainasemassa. Asiakkaan kanssa jutellessa selviää, riittääkö neuvonta vai tarvitaanko apua torjunnassa.", Korhonen toteaa.
Vieraslajilaki lisää maanomistajan vastuutaVuoden alussa voimaan tulleessa vieraslajilaissa korostetaan maanomistajien ja ammattimaisten toimijoiden vastuuta. Maanomistajan pitäisi hävittää kiinteistöllä esiintyvä haitallinen vieraslaji tai rajoittaa leviämistä, jos esiintymästä voisi aiheutua merkittävää vahinkoa luonnon monimuotoisuudelle tai ihmisten terveydelle.
”Maanomistajan velvollisuus voi konkretisoitua esimerkiksi suojelualueilla tai niiden reuna-alueilla, missä uhanalaisia lajeja tai luontotyyppejä pitäisi suojella myös haitallisilta vieraslajeilta. Suomessa parhaillaan selvitetään levinneisyyspaikat ja priorisoidaan alueet, joilla erityisesti torjuntatyötä tulee tehdä, EU:n haitallisten vieraslajien levinneisyys -hankkeessa.”, sanoo neuvotteleva virkamies
Johanna Niemivuo-Lahti maa- ja metsätalousministeriöstä.
 |
Jättiputki ja vuohenputki nuorina. Kuva Miia Korhonen.
|
Maanomistajan velvollisuus ei koske lintujen tai nisäkkäiden torjuntaa. Toisaalta edellytyksenä on, että haitallisen vieraslajin esiintymä voitaisiin hävittää tai sen leviämistä rajoittaa kohtuullisin toimenpitein.
Haitalliset lajit maan poveen Kiviainesyritys Rudus Oy on taas pilotoinut vieraslajeja sisältävien maa-ainesten hävittämistä. Yritys testaa, miten vieraskasvilajeja sisältämiä maa-aineksia voitaisiin haudata vieraslajeista puhtaiden maa-ainesten alle.
”Selvitämme, mitä vieraslajien tuhoaminen vaatii maa-ainekselta. Jättiputken osalta katsotaan, onko kahden metrin savikerros riittävä estämään juuriston uudelleen kasvun. Komealupiinin osalta puolestaan kokeillaan maaperän pH:n vaikutusta leviämisen estämiseen.”, kertoo ympäristöpäällikkö
Hanna Luukkonen Rudus Oy:stä.
Rudus kokeilee vieraslajien tuhoamista maa-ainesten vastaanottoalueellaan Kaarinassa yhteistyössä Varsinais-Suomen ELY-keskuksen, Luonnonvarakeskuksen ja Kaarinan sekä Turun kaupunkien kanssa.
”Alueellemme otettiin koetoimintaluvalla viime syksynä vastaan yksi kuorma jättiputkea sisältävää maa-ainesta, joka peitettiin savikerroksella.”, sanoo Luukkonen.
Lisäksi Rudus on kokeillut kahdella soranottoalueella komealupiinin torjuntaa. Laji on uhkana avoimen alueen lajistolle ja erityisesti harjulajistolle.
 |
Jättiputkea voidaan torjua myös peittämällä kasvusto muutaman vuoden ajaksi pressulla, mikä tukahduttaa kasvun.Kuva Miia Korhonen.
|
”Komealupiinia on poistettu käsin kiskomalla ja niittämällä. Testaamme myös omalla betonin kierrätysalueellamme maaperän pH:n vaikutusta kasvun hillintään.”Luukkonen arvioi, että esimerkiksi vieraskasvilajeja sisältävien maa-ainesten vastaanotto voisi olla tulevaisuudessa liiketoimintaakin.
”Kokeiluilla varaudutaan tähän ja etsitään parhaita toimintamalleja.”Teksti:
Virpi Komulainen, MMMKuvat:
Miia KorhonenLinkitPaluu etusivulle 
