Biotaloutta Tieteiden yössä

	Kulkusirkat maistuvat myös myös maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikaiselle, joka saapui Biotalouden yöhön suoraan ministeriön pikkujouluista. Kulkusirkkoja esittelee tutkija Pertti Marnila Lukesta.  Kuva Heureka/ Anniina Nissinen.

Biotalous oli nappivalinta Heurekan vuosittaisen Tieteen yö -tapahtuman teemaksi perjantaina 4. joulukuuta. Heurekassa vieraili 9 907 ihmistä, mikä on enemmän kuin yhtenäkään aiempana päivänä tiedekeskuksen historiassa. Suomalaista biotaloutta olivat esittelemässä tutkimuslaitokset, yritykset ja yhdistykset.

"Biotalous- teemaa ehdotettiin meille Kemianteollisuudesta, jossa asiamies Maija Pohjakallio oli ideoinut tätä. Asian ollessa ajankohtainen ja konkreettinen, on helppo saada yhteistyökumppanit sitoutumaan siihen," sanoo Heurekan toiminnanjohtaja Tapio Koivu.

Kulkusirkat hittituote

Yksi tapahtuman eksoottisimmista ilmestyksistä oli Luonnonvarakeskuksen piste, jossa oli tarjolla Euroopassa kasvatettuja, pakastekuivattuja idänkulkusirkkoja (Locusta migratoria). Luonnonvarakeskuksen tutkijan Pertti Marnilan mukaan idänkulkusirkka oli tapahtumavieraiden keskuudessa hittituote.

"Sirkat vietiin käsistä, hän toteaa tyytyväisenä."
 
Sirkat ovatkin oivaa ravintoa, niissä kun on runsaasti proteiinia sekä hyviä rasvahappoja.

Suomessa innostusta hyönteisten kasvattamiseen

Suomessa on meneillään muutamakin hanke, jossa tutkitaan hyönteisproteiinin kotimaista tuotantoa. Yksi hankkeista on Turun Yliopiston ja Luonnonvarakeskuksen yhteinen ”Hyönteiset ruokaketjussa” -projekti. Siinä haetaan edellytyksiä sille, että hyönteisistä voisi tulla liiketoimintaa Suomessa.  Hankkeessa on mukana kymmenen yritystä, kertoo projektipäällikkö Jaakko Korpela Turun yliopistosta.

"Suomessa asiaan on kovasti kiinnostusta. Se on esillä mediassa ja myös tieteellisten julkaisujen määrä aiheesta on nousussa. Suomessa on ainakin neljä start up-yritystä, joiden tarkoitus on tehdä liiketoimintaa hyönteisten kasvattamisesta ruuaksi ja rehuksi," Korpela mainitsee.

Pertti Marnilan mukaan myös suuret elintarvikeyhtiöt ovat kiinnostuneita asiasta.

"Niille hyönteisten kasvattaminen näyttäytyy mahdollisuutena uusiin tuotteisiin ja ekotehokkuuteen, sekä lähiruoan tuotantoon."

Lupapolitiikka esteenä

Hyönteisten teollinen tuotanto voitaisiin periaatteessa aloittaa Suomessa käytännössä vaikka heti. Ongelmana on kuitenkin lupapolitiikka.

"Euroopan elintarviketurvallisuusvirasto EFSA luokittelee hyönteiset uuselintarvikkeiksi. Hollannin, Iso-Britannian ja Belgian kansalliset viranomaiset ovat tulkinneet EFSA:n ohjeistusta väljemmin, ja näissä maissa hyönteisten kasvattaminen ja myyminen elintarvikkeiksi onkin sallittua," Marnila sanoo.

EFSA:lta odotetaan kannanottoa hyönteisten käyttämiseen elintarvikkeena ja rehuna ensi vuoden alussa. 

"Edellytykset tuotannon aloittamiseksi ovat olemassa, kunhan luvat heltiävät. Hyönteisiä kasvatetaan Suomessa tälläkin hetkellä, mutta vain kokeeksi.  Erityisesti jauhomadot ja kotisirkat ovat kasvattajien suosiossa," kertoo Korpela. 

Idänkulkusirkka lautasella Kuva Erkki Oksanen Luke.

Olosuhteet hyönteisten kasvattamiseen ovat Suomessa optimaaliset, jatkaa Marnila.

"Suomessa on runsaasti saatavilla hyönteisten ravinteeksi kelpaavia biomassoja sekä paljon puhdasta vettä."

Tulevaisuus auki

Hyönteisalan toimijat ovat lähtötelineissä ja odottavat pelisääntöjä.  EFSA on lokakuussa 2015 julkaissut alustavan arvionsa hyönteisten rehu- ja elintarvikekäytön riskeistä. Teollisen hyönteistuotannon aloittaminen riippuu siitä, miten rehu- ja elintarvikelainsäädäntöä tullaan soveltamaan ja millaisia määräyksiä tulee muun muassa hyönteisteurastamoille.
 
"Hyönteistalous tulee joka tapauksessa ja mieluummin kotimaisin voimin kuin kokonaan tuontitavarana. Olisi tärkeää kuroa kiinni muualla tehty etumatka," Korpela summaa.

Teksti: Mikko Kuivalainen/MMM ja Virpi Komulainen/MMM




Takaisin etusivulle