Luonto tarjoaa ratkaisuja

	Monimuotoisen luonnon asialla: pääjohtaja ja IUCN:n  varapuheenjohtaja, ympäristö- ministeriön neuvotteleva virkamies Marina von Weissenberg.

Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton IUCN:n pääjohtaja Inger Andersen etsisi luonnosta ratkaisuja moniin polttaviin ongelmiin. ”Pariisin ilmastokokouksessa kaikki pääpuhujat painottivat monimuotoisen luonnon vaikutusta ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen”, hän sanoo.

”Kyse on siitä, miten voimme turvata monimuotoisen luonnon säilymisen lämpenevän ilmaston ja väestönkasvun paineissa.”

”Suomi on IUCN:n perustajajäsen ja vankka tukija. Suomi on puolustanut vahvasti luonnon monimuotoisuuden säilymistä ja ajanut naisten aseman edistämistä”, pääjohtaja Andersen kiitteli.

Kaikki hyötyvät

Andersenin mukaan kaikki hyötyvät, kun ilmasto-, ruokaturva- ja kehityshaasteisiin etsitään luontoon pohjaavia ratkaisuja.  Näitä ovat kestävä maatalous, integroitu vesivarojan hoito ja käyttö sekä elinympäristöjen ennallistaminen. Ratkaisut ovat edullisia, nopeita ja paikallisia. Ne auttavat hillitsemään ilmastonmuutosta sekä sopeutumaan siihen.
 
Terveet elinympäristöt eli ekosysteemit takaava, että ihmiset saavat ravintoa ja vettä ja hiilinielut toimivat. Luonnon monimuotoisuuden köyhtyessä vaarantuvat myös ihmisten elinehdot – ravinto, vesi, hiilensidonta, ravintokasvien pölytys ja ravinteiden kierto.

Andersen ottaa esimerkiksi mangrovemetsät, joita on istutettu Aasiassa polttopuuksi hakattujen puiden tilalle.

”Mangrovemetsät ovat luonnollinen ja paras suoja hurrikaanien varalta rannikkoalueilla. Uusien metsien myötä ovat elpyneet myös kalojen elinympäristö ja kalakannat. Naiset saavat isommat kalasaaliit ja kaloista paremmat tulot, jotka he käyttävät koko perheensä hyväksi. Ilmasto ja monimuotoinen luonto hyötyvät ja köyhyys vähenee.”

Naiset pääsivät kokouspöytiin

Suomen tuella IUCN on saanut myös kehitysmaiden naiset mukaan ilmastonmuutosta pohtiviin kokouspöytiin.
Andersenin mukaan IUCN:n ja Suomen yhdessä perustama Global Gender Alliance on ollut menestystarina. Hankkeen avulla on saatu tasa-arvoasiat on mukaan ympäristö- ja ilmastosopimuksiin. Samalla on varmistettu, että naiset ovat mukana kun ympäristö- ja ilmastosopimuksista neuvotellaan. Suomi on ollut hankkeen päärahoittaja.

Kestävästä kehityksestä hyötyvät eniten kehitysmaiden vähäosaiset. Kuva Riku Lumiaro.

Ilmastonmuutos vaatii sopeutustoimia varsinkin maataloudessa, ruuantuotannossa ja vesihuollossa, jotka ovat kehitysmaiden naisten vastuulla. Naiset kärsivät eniten luonnonkatastrofeissa, hyödyntävät suurta osaa luonnonvaroista ja kasvattavat valtaosan maailman ruuasta.

Yritykset ymmärsivät muutoksen hinnan

Oman järjestönsä suurimpiin saavutuksiin Andersen lukee IUCN:n vahvan panoksen Agenda 2030:n uusiin kehitystavoitteisiin.

”Pystyimme vaikuttamaan siihen, että ympäristöasiat on sisällytetty kaikkiin kestävän kehityksen tavoitteisiin.”

Andersen toivoi Pariisin ilmastokokouksesta ratkaisua, joka on tasa-arvoinen, tasapuolinen ja oikeudenmukainen.

”Ilmastonmuutoksen vaikutukset on kaikkien nähtävissä: myrskyt, muuttoliike ja taudit. Myös yritykset ovat ymmärtäneet ilmastonmuutoksesta maksettavan hinnan, ja ovat nyt vahvasti etsimässä ratkaisua”, Andersen kertoo.

IUCN:n Euroopan luonnonsuojelufoorumi kokoontuu Helsingissä 14.–16. joulukuuta. Foorumissa valmistellaan Euroopan kantoja ja linjauksia järjestön globaaliin toimintaohjelmaan vuosiksi 2017–2020. Helsinkiin odotetaan 250–260 osallistujaa EU:n jäsenmaista ja muista Euroopan maista. Foorumin suojelija ja pääpuhuja on presidentti Tarja Halonen.

Teksti ja kuvat: Outi Einola-Head, ulkoasiainministeriö


Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto IUCN

•    Maailman suurin luonnonsuojelujärjestö, joka yhdistää viranomaiset ja kansalaisjärjestöt.
•    Suomella IUCN:n kanssa puitesopimus, jonka kautta ohjataan 700 000 euroa kehitysyhteistyövaroja vuodessa. Sillä tuetaan kehitysmaita saamaan ympäristötavoitteet osaksi kehitysohjelmia.
•    Lisäksi on tuettu IUCN:n hankkeita, Mekongin alueen vesidialogi: tuki 2,2 miljoonaa euroa 2010–2015, Andien alueen väestön sopeuttaminen ilmastonmuutokseen: 2,3 miljoonaa euroa 2012–2016.


Takaisin etusivulle